KOHDUN OMISTAMINEN

Timo Soini ei ymmärtänyt, että kun hän on tietyssä virassa, niin hänellä pitäisi olla sen viran edellyttämä rooli, eikä oma rooli.  Tämä on herättänyt melkoista kohua. Paljon tästä roolien sekoittamisesta herännyt hyviä ajatuksia - siis muissa kuin Timo Soinissa.  Periaatteet ovat käyttökelpoisia silloin kun oma järki ei riitä. Sama taitaa päteä vakaumukseenkin.  Monet viisaat ovat sanoneet, että yksityisellä puolella potkut saisi heti, jos toimitusjohtaja puhuu vastoin yhtiön arvoja. Vai voitteko kuvitella, että valion toimitusjohtaja voisi jatkuvasti toitottaa, että kerma ja voi ovat myrkkyä suomalaisille. Potkut tulisi, vaikka väite pitää paikkansa. Eikä siinä auta vaikka kuinka toimitusjohtaja vetoaisi sananvapauteen.  Tuo sananvapauteen vetoaminen Timo Soinin tapauksessa on aika merkillinen. Siinä taas kerran unohdetaan,  että sananvapaus on ja se on pyhä asia, mutta se ei poista vastuuta omista sanomisistaan.  Mutta persut eivät ole koskaan ymmärtäneet tätä.  Paitsi silloin kun joku muu kuin persu sanoo jotain josta voi vetää sanojan vastuuseen.
Tässä Soinin tapauksessa työhön otto on epäonnistunut täysin.  Miksi ihmeessä Soinille on annettu sellainen homma, jossa yleinen moraali ja Soinin moraali ovat jyrkässä ristiriidassa? Ja miksi Timo Soini on ottanut tämmöisen homman?  Tämä on samaa kuin jos evlut kirkon tiedotuspäälliköksi otettaisiin  kiihkeä ateisti.
Unohdetaanpa se, että tässä työhön otossa työn tarjoaja ja Timo Soini molemmat ovat epäonnistuneet täysin ja mietitään ihan  Timo Soinin arvoja.
Timo Soinin abortin vastaisuus perustuu hyvin vanhaan ja perinteiseen ajatukseen. Tavallaan minä ymmärrän sen, että perinteitä kunnioitetaan. Itsekin usein ajattelin perinteistä hyvää.
Tämä perinne, johon Timo Soini perustaa arvonsa on sellainen, että nainen omistaa kohtunsa siihen hetkeen asti kunnes hedelmöittyminen tapahtuu. Sillä hetkellä kohdun omistusoikeuden osuudet muuttuvat niin, että 95 prosenttia siitä kuuluu siittäjälle ja 7 prosenttia kuuluu sille yhteisölle, jossa nainen elää ja loput kuuluvat sille naiselle, jonka sisässä kohtu on.  Merkillistä on se, että miten monet naiset pitävät kauheaa mekkalaa tästä omistusoikeudesta, sillä heti synnytyksen jälkeen naisen omistusosuus kymmenkertaistuu.  Tosin en ole varma kuinka moni nainen tästä meteliä pitää, sillä siitä ei ole kai tehty kyselyä. Ainoa kysely on eduskunnan äänestys  ja sen mukaan aika moni nainen pitää tätä Timo Soinin ajatusta kohdun omistajuudesta oikeana.  Vaikea sanoa, miten hyvin se on yleistettävissä koko kansaan.  Voi olla, että tässäkin asiassa pieni äänekäs vähemmistö on antanut väärän kuvan siitä, miten naiset oikeasti ajattelevat.

Butch-femme

     Jukan vasepookissa oli linkki, johon uteliaisuuttani menin. Sovellan ystäviini ja tuttuihini myös lähdekritiikki ajatusta. Se tarkoittaa, että jos kaverin tiedän täyttävän lähdekriittisen vaatimuksen, niin hänen vinkkaamaan linkkiin syöksyn herkästi. Joskus uteliaisuuttani käyn myös lähdekritiikki rajoitteisen  vinkkaamassa linkissä. Poikkeuksetta kumpikin käynti vahvistaa käsitystäni näistä ihmisistä.
Tiedän Jukan olevan ajattelu kykyinen ja kriittisesti maailmaan suhtautuva ja siksi menin sinne, minne hän minut ohjasi.  Luin jutun ja tunsin suurta hämmennystä.  Ensinnäkin menin keskelle sellaista väittelyä, josta en tiennyt yhtään mitään. Toiseksi väittelyn aihe: Butch-femme jutusta en tiennyt sitäkään vähää.  Väittely koski evoluutiopsykologiaa. Asiasta riitelivät Markus J. Rantala ja Tuomas Aivero. Riitelijöistäkään en tiennyt yhtään mitään.  Mietin vain, että olisiko suuri vahinko, jos jatkossakaan en tietäisi mistään näistä asioista, mistä en nytkään tiedä yhtään mitään. Hatarista tiedon murusista muodostin hataran käsityksen asioista ja päällimmäiseksi jäi sellainen mutu, että Rantalan kanta tieteestä on jotensakin perusteltu. Tässä on kyllä suuri epäilys, koska psykologia tieteenä on vähän sellaista ja tällaista.  Mutta omituinen asia Rantalan vuodatuksessa oli se ihmetys, että hänen tieteelliset väitteet ovat saaneet aikaan niin suuria vihan tunteita. Hänen merkillinen käsityksensä oli se, että tieteelliseen väitteeseen pitäisi vastata tieteellisillä väitteillä eikä tunteellisilla henkilöön kohdistuvilla herjoilla.  Jotenkin hän ei oikein elä tässä todellisuudessa.  Palauttakaamme mieliin millainen oli tieteellinen keskustelu Darwinin evoluutio teoriasta.  Siinä keskustelussa pilkattiin ja solvattiin ihmistä ja mitään tieteelliset vastaväitteet puuttuivat kokonaan. Asia vain on niin, että väitteet jotka uhkaavat meidän maailmankuvaamme herättävät suurta vihaa. Mitä heikommassa kantimissa oma maailmankuva on, sitä voimakkaampaa viha on.  Tiedän itsestäni tämän. Kun olin lapsi,  niin silloin oli vallalla ajatus, että on kuun ylinen ja kuun alinen maailma.  Vartuin nuorukaiseksi ja silloin tuli Newton joka todisti, että kysymys onkin painovoimasta. Tämä oli melkoinen järkytys minulle. Sitten kun saavutin kypsän iän tulikin Einstein, joka väitti, että mitään painovoimaa ei ole olemassa, vaan kysymys on aika-avaruuden kaareutumisesta. Tästä järkytyksestä en ole vieläkään toipunut. Mutta pakko minun oli tämä teoria hyväksyä, vaikka sen tunnustaminen ahdistaa päivittäin. Mutta en ruvennut kuitenkaan vihapuheisiin Einsteinia kohtaan. Mutta minun neurooseistani riittäisi juttua vaikka kuinka. On kuitenkin viisasta jättää se aihe. Eli kun ihminen ei halua uskoa johonkin teoriaan, niin hän ryhtyy valtavaan viha kampanjaan teoriaa vastaan. Tuhannet ja tuhannet ihmiset julistavat mantraa: Minä en usko Freudiin! Näin he mitätöivät Freudin koko tieteellisen uran, koska eivät pidä ajatuksesta lapsen seksuaalisuudesta. Darwinia pilkattiin ja mollattiin aikoinaan  ja jotkut jälkeen jääneet tekevät sitä vieläkin. Ja Rantala tutkii aihetta, jossa yhdistyvät seksuaalisuus ja evoluutio - kaksi asiaa, jotka herättävät suuria tunteita. Pitäisi olla täysin selvää, että hänen aiheensa aiheuttaa vihaa ja epätieteellistä mollaamista.  Pakko lisätä yksi juttu. On siis niin, että meidän maailmankuvaamme uhkaavat jutut herättävät vihaa. Mutta juttu pitää olla sellainen, minkä me ymmärrämme. Kvanttifysiikka on sellainen asia, joka heittää romukoppaan monet meidän maailmankuvaamme liittyvät uskomukset. Mutta kun kukaan ei ymmärrä kvanttifysiikasta mitään, niin kukaan ei kohdista siihen sellaisia järeitä  kumoamis yrityksiä kuin esimerkiksi evoluutioon.
Tuo pilkka vähän mietitytti. Itse olen hyvin usein miettinyt sitä, että se on ainoa järkevä asenne uskomus ihmisiä kohtaan. En usko, että pilkka mitenkään saa heitä järkiinsä, sillä ei sellaista mahtia maailmassa ole, että heidät saisi järkiinsä. Mutta olisi oikein, että he saisivat edes jonkin rangaistuksen jääräpäisyydestään. Nythän homma menee aivan väärin päin: Uskomus ihmisten yksi menetelmä on käyttää pilkkaa, mutta tieteellisesti ajattelevat eivät käytä.

VIHAPUHETTA 4

     Vihapuhe juttu ei jätä minua rauhaan. Nyt se palautui ajatuksiin kun vihdoin ja viimein Teerenpelistä tuli jonkinlainen vastaus esittämiini kysymyksiin. Paitsi, että jättivät vastaamasta tärkeimpiin. Viivytys johtui siitä, että ravintolapäällikkö sain portsarilta vastauksen vasta nyt. Mielenkiintoista oli se, että portsari oli muuttanut kertomustaan. Ravintolapäällikölle hän kertoi, että poistamiseni syy olikin se, että olin häirinnyt muista asiakkaita, eikä vihapuheesta hän sanonut sanaakaan.  Toisaalta se syyn vaihtaminen on hyvä asia. Aikoinaan suopo syytti Alpo Rusia vakoilusta. Todisteita siitä ei saatu, mutta vuosia mietin, että onko hän kuitenkin ollut vakoilija, mutta sitä ei ole pystytty todistamaan. Mutta sitten kuulin kerran häntä YLEn jossain ohjelmassa ja minulle selvisi, että tämä mies ei mitenkään voi olla isänmaan petturi. Samalla tavalla joku olisi voinut miettiä, että jos Kari Kuitunen on sittenkin puhunut vihapuhetta - ei kai kukaan voi moista omasta päästään keksiä?  Mutta nyt tämä tarinan muuttaminen saanee kaikki vakuuttuneiksi, että en ole sellaista puhunut.  Mutta oletetaan, että ravintola kulttuurissa ei rehottaisi mielivaltaisuus ja oletetaan, että tämä muitten häiritseminen on ollut se todellinen syy.  Tämä oikeastaan muuttaa tilannetta vain sen suhteen, että syytös on huomattavasti lievempi kuin aikaisemmin. Jos portsari olisikin tullut ja sanonut, että minut pitää poistaa ravintolasta koska häiritsen muita ihmisiä, niin samalla tavalla olisin vaatinut selitystä siitä, että millä tavalla minä häiritsen. Ja samalla tavalla tilanne olisi ollut sana vastaan sana.  Mielenkiintoista on myös se, että tässä tapauksessa olen kaksi kertaa peräkkäin hävinnyt tilanteessa sana vastaan sana. Ensin joku valehteli minun puhuneen vihapuhetta ja siinä portsari uskoi valehtelijaa eikä minua. Sitten portsari valehteli ravintolapäällikölle, että kysymys olikin muitten häiritsemisestä ja ravintolapäällikkö uskoi valehtelevaa portsaria. Ehkä tämä on sitä totuuden jälkeistä aikaa.  Ravintolapäällikön vastaukseen vastasin kysymällä, että onko minulla sama oikeus heitättää joku ulos sillä perusteella, että se tyyppi häiritsee asiakasta - minua?  Kysymys on toteava, sillä oikeasti kai minä olen samanlainen asiakas kuin joku muukin ja teoriassa voisin vain pyytää portsaria poistamaan jonkun, koska hän häiritsee minua. Eikä minun tarvitsisi selittää millä tavalla hän häiritsee. Tiedän, että en tule tähän kysymykseen sieltä saamaan vastausta, sillä jos ravintolapäällikkö vastaa, että minulle ei olisi oikeutta heitättää ketään ulos ilman vahvoja perusteita, niin silloin hän tunnustaa sen, että heidän ravintolassa kohdellaan asiakkaita eri tavalla. Eikä hän myöskään voi vastata, että totta kai minulla on sama oikeus kuin muillakin asiakkailla. Silloin hän tunnustaa, että Teerenpelissä vallitsee mielivaltainen käytäntö.  Tiedän siis, että tähän en saa vastausta.  Mutta kiusallani heiltä kyselen tätä asiaa.
Mutta todellisuus on sitten toinen juttu. Veljeni kertoi tapauksesta vuosien takaa. Silloin lailla määrättiin, että ravintolassa pitää olla savuttomia alueita ja savulta kiellettiin menemästä sinne savuttomalle alueelle. Silloin joku asiakas tuli tupakoimaan ainoaan paikkaan, missä ei saa tupakoida. Veljeni meni portsarin luo ja valitti asiasta.  Portsari pyysi, että he menisivät neuvottelemaan kaverin kanssa. Tähän veljeni totesi, että eihän siinä häntä tarvita.  Siinä asiakas selvästi häiritsi toista asiakasta ja rikkoi myös lakia ja silti portsari ei heittänyt häntä ulos ja en tiedä kielsikö edes jatkamasta sitä laittomuutta.
Tässä minun tapauksessa tuli mieleen aika omituinen ajatus: Miksi portsari ei pyydä anteeksi?
Aika hassua ajatus, että portsari myöntäisi tehneensä väärin. Vielä hassumpi ajatus on se, että hän pyytäisi anteeksi väärää tekoaan.