keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Persoonallinen robottiauto.

Robottiautot ovat tulossa kovalla vauhdilla liikenteeseen. Kerrankin sana "liikenteeseen" on oikeassa paikassa. Yleensä sitä käytetään vaikka tarkoitetaan, että lähdetään liikkeelle. Robottiauto tarkoittaa autoa, jossa tietokone hoitaa ajamisen. Siinä ei siis ole ketään muuta kuskia kuin auton tietokone. Yleensä kaikki muutokset ovat pahasta ja siksi kaikkia muutoksia pitää vastustaa aina. Mutta muutoksissa on jotain hyvää. Robottiautossa on se hyvä puoli, että voi huoletta lähteä kapakkaan, koska juopottelun jälkeen vain matkustaja on päissään, mutta yleensä ei auto.
Huonoja puolia robottiautossa on se, että sen ajotapa ei ole persoonallinen - auto vain kuljettaa juopuneen sian kapakan ovelta kotiovelle, eikä muuta.  Tämä persoonattomuus onkin pahin vika. Mutta ei syytä huoleen, sillä tietokoneeseen voidaan ajaa ohjelmia, jotka simuloivat persoonallista ajotapaa. Tässä muutama ehdotus:

Nuori mieskuljettaja.
Juuri ajokortin saaneet mieskuljettajat ovat sellaisia, että heillä on itseluottamus pilvissä, mutta ajotaito ja arviointi kyky aivan olemattomia. Ohjelma, jolla simuloidaan heitä on sellainen, että tietokone saa auton kiihtymään liikkeelle lähtiessä huippu nopeasti ja aina tullaan tilanteeseen kuin tilanteeseen liian suurella nopeudella. Tutkat kytkeytyvät päältä pois vähän väliä ja auto ajaa aina niin, että kierrosluvut ovat punaisella.

Ajojärjestys kuljettaja.
Aika moni autoilija on sellainen, että ei pysty ajamaan toisen perässä. Tähän päästään kun ohjelmoidaan auto aina ohittamaan edellä ajava.

Ohituksesta trauman saava kuljettaja.
Tämä kuljettaja on tyypiltään sellainen, että yleensä ajaa kihnustaa hiukan nopeusrajoitusta hitaammin, kunnes joku yrittää ohittaa. Tällöin kuljettaja rupeaa kiihdyttämään ja kiihdyttää niin kauan kunnes toinen luovuttaa tai autosta loppuu tehot kesken ja on pakko päästää toinen ohi.
Tämä on varsin helppo ohjelmoida auton tietokoneelle.

Autoradiota räplääjä.
Joillakin on tapana räplätä autoradiota tai cd soitinta tai satelliitti paikanninta tai kännykkää.
Tätä kuljettajaa voidaan simuloida niin, että aika ajoin auton tutkat ja satelliitti paikantimet kytkeytyvät pois päältä, jolloin auto seilaa tien laidasta laitaan ikään kuin kuljettaja etsisi sopivaa cd levyä.

Juopunut kuljettaja.
Auton tietokone ohjelmoidaan siten, että kaikki tarvittavat toimenpiteet tapahtuvat aikamoisella viiveellä. Samoin tutkat ja satelliittipaikannin kytkeytyvät päältä satunnaisin välein.

Tahko Pihkala kuski.
Pesäpallopelin kehittäjä Tahko Pihkalan ajotapa oli sellainen, että hänen vaimonsa oli sanonut, että Tahkon kyytiin lähtiessään hän aina mietti, että onko tämä hänen viimeisin matkansa.
Tämä ajotyyli tarkoittaa sitä, että tietokone pitää ohjelmoida siten, että se tekee arvaamattomia ja äkillisiä ja käsittämättömiä ratkaisuita. Tämä on aika vaativa ohjelmointi, sillä se tarkoittaa, että tietokoneelle syötetään aivan tolkuton määrä järjettömiä komentoja,  joita sitten satunnaisesti otetaan käyttöön.  Kyydissä oleminen ei ole tarpeeksi sävähdyttävä kokemus, jos esimerkiksi edellä ajavan ohittamisessa on vain kaksi variaatiota: Vasemmalta tai sitten penkan kautta.  Variaatioita pitää olla enemmän.  Mutta kun tämä ajotapaohjelma tehdään oikein, niin silloin tämä on persoonallisen ajotavan hienoin ohjelma. Sellaisen matkan jälkeen osaa arvostaa sitä, että on hengissä. Yleensä me pidämme elossa oloa liian itsestään selvänä.

Yleensä persoonallinen ajotapa vaatii kaikissa näissä variaatioissa sitä, että havainnointi laitteet kytkeytyvät pois päältä satunnaisin välein ja myös sitä, että hyvin usein tietokone ei piittaa liikennemerkeistä mitään. Lisäksi persoonallisuutta lisää se, että pannaan tietokone kiroilemaan ja rähjäämään ja haukkumaan muita tiellä liikkuvia tietokoneita siitä, että ne eivät osaa ajaa.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Persujen ylistys

Olin kauhuissani kun persut saivat jytkyn. Minua kauhistutti, että niin tietämätön porukka ryhtyy hoitamaan valtakunnan asioita. Mutta sitten ajattelin, että tietämättömyyden parantaa se, että joutuu tekemisiin tietävien kanssa. Eduskunta työssä he pakosti kohtaavat ihmisiä, jotka tietävät ja heidänkin tietämys lisääntyy. Aikaa kului, ja kauhuni yltyi: Persut olivat ja ovat edelleen yhtä tietämättömiä kuin eduskuntaan päässeessään.  Jotenkin heidän ajattelutapaansa kuuluu se, että tieto ei heihin tartu. Kauhua tunsin silloin kun en vielä ymmärtänyt asioita.
Sivuhuomautuksena voisin vähän tutkiskella persujen tapaa suhtautua maailmaan.
Persut rähinöivät aivan kaikesta.
Huomasin, että niinhän minäkin teen.
Persut vähättelevät ja pilkkaavat vastustajia.
No niinhän minäkin teen.
Persut liioittelevat omia saavutuksiaan.
No näinhän minäkin.
Olen ajattelutavaltani siis kuin persu.
Meidän ero on muutamassa pikku asiassa. Persut ajattelevat, että eletään samaan tapaan kuin tähänkin asti ja tulevat sukupolvet hoitakoon meidän sotkumme miten parhaiten taitavat. Minä taas ajattelen, että meidän pitäisi vähän enemmän ajatella tulevia sukupolvia. No tämä kieltämättä on aika typerä ajatus - myönnän.
Mutta takaisin asiaan.
Kuten jo aikaisemmin vähän vihjaisin, niin olen alkanut ymmärtää Persujen tapaa hoitaa eduskunta työtä. Huomasin, että heillä onkin aivan uusi ja mullistava tapa hoitaa valtakunnan asioita. Tämän ymmärtämiseen meni aikaa. Tätä asia on vaikea selittää yhdellä lauseella, joten selitän pitkään. Huomasin, että persuilla on monenlaisia kansanedustajia. Timo Soini on kuin tiskijukka: Erittäin sanavalmis letkautelija, jonka sanallista ilotulitusta on ilo kuunnella. Samoin kuin tiskijukan, niin Timon puheissa ei asiaa ole nimeksikään. Teuvo Hakkarainen on vähän kaksijakoinen toiminnassaan. Toisaalta hän on toiminnan mies, joka kohelluksellaan saa kansanedustajan työn näyttämään vauhdikkaalta. Toisaalta hänellä on hiukan vaikeaselkoinen huumori: Hän sanoo räväköitä mielipiteitä asioista, joista hän ei ymmärrä yhtään mitään. James Hirvisaari taas leikkii kylähullua, joka vakavalla naamalla laukoo täysin päättömiä ajatuksia. Mika Niikko taas on mitä oivallisin standup koomikko joka osaa hauskuuttaa eduskuntaa sopivissa tilaisuuksissa. Kuvitelkaa tilanne eduskunnassa: On meneillään kuivahko keskustelu tulo- ja menoarvioista. Sitten kesken kaiken Mika Niikko pyytää puheenvuoron ja sanoo kasvot peruslukemilla: Kouluun pitää saada luomisoppia biologian tilalle. Tätä puheenvuoroa seuraa ensin syvä hiljaisuus ja sitten koko eduskunta räjähtää nauramaan kun he viiveellä ymmärtävät, että tämä oli mitä mainioin vitsi. Tämän naurun remakan jälkeen kaikkien on taas mukavampaa jatkaa eduskunta työtään. Tässä piileekin persujen merkitys ja tarkoitus: he eivät ole tulleetkaan hoitamaan eduskunta työtä perinteisen kaavan mukaan, vaan ovat tulleet hauskuttamaan.  Eikä tämä ole vähäarvoista työtä ja vailla hyötyä. Mika Niikon komiikka vaikuttaa tyhjänpäiväiseltä, mutta ei ole sitä. Kun koko eduskunta on saanut nauraa sydämensä pohjasta, niin he ovat paljon pirteämpiä jatkamaan työtään. Lisäksi tästä huumorista on se hyöty, että  Niikon huumorin päättömyys avartaa kansanedustajien ajattelua siten, että he voivatkin keksiä aivan uusia ideoita. Teuvo Hakkaraisen toiminta taas tekee kansanedustajien työn kiinnostavaksi, kun ihmiset saavat sellaisen käsityksen, että meno eduskunnassa on vauhdikasta. Näin eduskuntaa hakeutuu päteviä ihmisiä.