MIKÄ ON DONALD TRUMP?

    Olen  miettinyt, että mikä Donald Trump oikein on?  Kun kuuntelee hänen puheitaan, niin tulee mieleen, että onko tuo puhuja oikein järjissään?  Puhe on yksinkertaista vöyhkäämistä, jossa usein logiikasta ei ole tietoakaan. Hän saattaa seuraavana päivänä puhua aivan päinvastaista kuin mitä edellisenä päivänä on puhunut. Lisäksi hänellä ei ole käytöstavoista tietoakaan.  Ihmisen aivan yksinkertaisiin taitoihin kuuluu ymmärtää miltä toisesta tuntuu ja tämän taidon takia ihminen kykenee välttämään sellaisen kielenkäytön, jonka arvaa loukkaavan toista. Mutta tämä taito puuttuu Trumpilta.  Mielenvikaisuus oli yksi valistunut arvaus. Erittäin hyvä arvaus myös on se, että hän on narsisti ja psykopaatti. Mutta nämä arvaukset osoittautuivat vääräksi.  Asian oikea laita selvisi kun kuuntelin tiedeykköstä. Siinä puhuttiin roboteista. Pohdittiin mikä ero on ihmisellä ja robotilla. Yhdeksi eroksi tutkija selitti sen, että robotti ei osaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää miltä toisesta tuntuu. Ajattelin, että sehän on kuin Donald Trump. Ajatus tuntui ensin huvittavalta, mutta kun tutkin asiaa tarkemmin, niin selvisi, että Donald Trump tosiaan on robotti.  Tutkimuksissani selvisi,  Trump on venäläisten robotti, jonka he ujuttivat vaaleihin mukaan. Tässä ei ollut mitään pahantahtoisuutta, vaan he halusivat vain testata, että miten robotti selviää presidentin hommista. Jos se selviää hyvin, niin sitä voisi kokeilla Venäjälläkin. Tämän takia he sotkeutuivat Amerikan vaaleihin, sillä eihän venäläinen koskaan muuten sotkeutuisi vieraan valtion sisäisiin asioihin.  Yksi syy siihen, että miksi Putin halusi tavata Trumpin on se, että hän halusi vähän ohjelmoida sitä paremmaksi, sillä tässä ohjelmassa on paljon puutteita.
 Yksi ongelma on se, että ohjelma on liian mukautuvainen tilanteisiin.  Tämä näkyy siinä, että sen mielipiteet ja lupaukset vaihtelevat liian nopeaan tahtiin. Ohjelman parametrissa on liikaa painotettu päämäärää. Päästäkseen päämäärään se sanoo ja tekee mitä tahansa. Tämä on vähän kiusallista, sillä sen takia sitä pidetään valehtelevana presidenttinä. Toinen ongelma on se, että ohjelmassa on suuria puutteita puheen vivahteissa. Osin tämä johtuu siitä, että puheen muokkaus joutuu kääntämään venäjästä englanniksi. Tässä vivahteet katoavat. Mutta on siinä vivahteiden tunnistamisessa muutenkin suuria puutteita. Näistä johtuen se puhuu tyylillisesti ihan mitä sattuu - sellaista, mistä saisi turpiinsa missä tahansa nakkikioskilla. No presidentin hommissa se ei merkitse muuta kuin, että kukaan ei luota siihen yhtään ja harva haluaa tehdä yhteistyötä sen kanssa. Ilmeiden ohjelmoinnissa on ollut myös puutteita. Siihen ei olla ohjelmoitu kuin kaksi ilmettä. Se on aivan liian pieni valikoima.
Myös se ohjelman osuus, jolla ratkaistaan ongelmia on puutteellinen. Yleensä tämä tarkoittaa, että se ei kykene arvioimaan ongelmaa, jos se on vähänkään monimutkaisempi. Tästä syystä se kehittelee ongelmaan ratkaisun, joka on hyvin yksinkertainen. Poikkeuksetta tämä vain pahentaa tilannetta.  Robotin voisi kuvitella olevan vahvimmillaan silloin kun lasketaan pelkkiä lukuja. Mutta tähän matemaattiseen ohjelman osioon on tullut buki - siis virhe. Tästä johtuen se yrittää vähentää veroja ja samaan aikaan lisätä liittovaltion menoja.
Kaikista pahin puutteellisuus siinä on se, että siitä puuttuu täydellisesti kyky arvioida tiedon luotettavuutta. Se siis tulkitsee kaiken tiedon yhtä luotettavaksi, riippumatta siitä, että mistä se tulee. Kun tähän yhdistyy se, että ohjelmaan ei ole ohjelmoitu mitään johdonmukaisuutta, niin on täysin sattumanvaraista minkä tiedon se ottaa päätöksen perusteeksi. Tai ei se ole sattumanvaraista, sillä päätöksen peruste on se tieto, mitä se on sattunut viimeisimmäksi lukemaan tai katselemaan. Yksi huvittava virhe myös ohjelmointiin tuli. Se ei ole merkittävä, mutta huvittava. Venäläiset unohtivat ohjelmoida siihen kirjoitustaidon. Se olisi ollut yksinkertainen ja helppo ohjelman pätkä lisätä, mutta he eivät tulleet ajatelleeksi, että presidentti tarvitsisi kirjoitustaitoa.

LUPAUKSIA

    Tämän aamun lehden yleisönosastossa neljä nuorta esitti kysymyksen, että miksi aikuiset eivät halua pelastaa maailmaa? Kysymys oli aiheellinen, sillä juuri nämä nuoret joutuvat kohtaamaan sen julman todellisuuden, johon he joutuvat kun tämä ilmastonmuutos pääsee kunnolla vauhtiin. Näitä kysymyksiä tulee varmaan lisää jatkossa.
Kun luin tämän kirjoituksen ja katselin pöydällä lojuvaa vaalimainosta, jossa ehdokas kehuu olevansa vastuullinen, niin en voi olla ajattelematta tilanteen irvokkuutta.  Nuoret kasvavat lapset ovat oikeasti ja aiheesta huolestuneita ja sitten nämä ehdokkaat vaalimainoksissaan puhuvat tyhjänpäiväisyyksiä. Mitä tarkoittaa se vastuullisuus? Se ei tarkoita yhtään mitään. Tietenkin voisihan sitä vastuullisuutta mitata. Voisi arvottaa sen vastuullisuuden siitä kuinka suuresta asiasta on vastuullinen. Jos tuntee vastuullisuutta siitä, että parkkimaksuja ei nosteta, mutta ei piittaa yhtään siitä, että maapallo tuhotaan, niin absoluuttisesti tämä ihminen on vastuuton.  Mutta vaali höpinöissä tällä ei ole mitään merkitystä. Vaali höpinöissä riittää se, että itse tuntee itsensä vastuulliseksi.
Nämä vaalilupaukset ovatkin sitten asia erikseen. Jos ostan tuotteen, joka ei vastaa mainostettua, niin voin palauttaa sen. Mutta jos äänestän tyyppiä, joka ei pidä lupauksiaan, niin en saa ääntäni takaisin paremmin sijoitettavaksi. Tai saan vasta seuraavissa vaaleissa, mutta sillä välillä tyyppi on saanut jo paljon pahaa aikaan. Tämäkin on pieni uhka näille poliitikoille, sillä joku voi seuraavissa vaaleissa muistaa, että tämä petti edellisissä vaaleissa. Siksi kannattaakin luvata vaikuttavan tuntuisia asioita, jotka oikeasti eivät tarkoita mitään. Aika möhläyksen tekivät hallituspuolueitten puheenjohtajat kun ennen vaaleja lupasivat, että koulutuksesta ei leikata. Oikeastaan se on ainoa asia, josta ei olisi kannattanut leikata. Mutta ei olisi kannattanut luvata mitään näin konkreettista.
Tästä myös johtuu, että poliitikko ei oikein lupaa mitään.
Mutta yksi asia, jossa vaalikoneet ovat saaneet selvän tuloksen oli eräs kysely.  Tässä kyselyssä ehdokkaalle esitettiin väite ja sitten heidän piti vastata, että onko hän samaa mieltä vai eri mieltä.  Väite oli, että:  On parempi, että meidän lapsillamme tulee olemaan sietämätön maapallo elää kuin me joutuisimme vähän alentamaan elintasoamme.
Tarkalleen ottaen kysymys ei ollut aivan näillä sanoilla, mutta ajatus oli tämä. Kyselyssä selvisi, että yli 50% persuista oli samaa mieltä. Se ei ole yllätys. Enemmän oli yllätys se, että kokoomuksessa oltiin enemmän samaa mieltä kuin kepussa. Olisin kuvitellut tilanteen olevan toisin päin.
Hyvää tässä oli se, että uskalsivat kertoa mielipiteensä. Huonoa on se, että näin moni ei piittaa omista lapsistaan.

DEMOKRATIA ON RIKKI

    Paljon on kähisty siitä, että demokratia on rikki. Omituista tässä on se, että ne jotka tästä vaahtoavat, ovat itse rikkoneet sen. Onkohan siinä taka-ajatuksena se, että kun he oikein tästä vaahtoavat, niin kukaan ei huomaa heidän itsensä  olevan syyllisiä tähän rikkomiseen.  Mutta kieltämättä tässä syytöksessä on paljon perää. Joku viisas on kauan sitten sanonut, että demokratia on helvetin huono järjestelmä, mutta se on kuitenkin paras järjestelmä hoitaa kansan yhteisiä asioita. Eikä tilanne ole vieläkään muuttunut miksikään.  Rajakit tästä rikkoutuneesta demokratiasta vaahtoavat. Heillä on tässä asiassa sama juttu kuin kaikessa muussakin, josta he vaahtoavat: Heillä ei ole tarjolla mitään parempaa vaihtoehtoa, vaan järjestelmällisesti he tarjoavat huonompia järjestelmiä tilalle.  Sen sijaan minulla on parempia ehdotuksia.  En suinkaan vielä ole keksinyt aivan uutta järjestelmää, vaan parantelen tätä demokratiaa.  Hallitus on keksinyt, että kilpailu kyky saadaan paremmaksi kuin huononnetaan palkkoja rutkasti, romutetaan työehdot ja nöyryytetään työttömiä. Nämä säännöt koskevat kaikkia muita kuin niitä, jotka niistä päättivät. Epäluuloisena ihmisenä luotan erittäin vähän sellaisiin päätöksiin, jotka koskevat muita paitsi niitä, jotka niistä ovat päättäneet. Tämä asia on ensimmäinen, joka pitää muuttaa.  Otetaan esimerkiksi rajat kiinni liikettä. He haluavat estää vapaan matkustelun. Olenkin ihmetellyt, että jos ei itse halua matkustella mihinkään, niin ei kai ole pakko joka ikinen vuosi mennä Mallorcalle? Ei siihen lakia tarvita vaan voi jäädä vapaasti kotiin. Tähän minulla onkin sitten hyvä järjestelmä. Voisi säätää niin, että jos tehdään jokin laki, niin se koskee ensimmäisenä niitä, jotka sen lain ovat säätäneet. Järjestelmää voisi kehittää vieläkin paremmaksi. Voisi tehdä niin, että jokainen yksilö kotonaan ottaisi tietokoneellaan kantaa siihen, että kannattaako tätä lakia vai ei. Jos hän kannattaa, niin laki on hänen kohdallaan voimassa. Jos ruksaa kohdan, että ei kannata, niin silloin häntä tämä laki ei koske.  Kaikki ovat tyytyväisiä. Ne, jotka eivät halua matkustella, niin heidän kohdallaan laki estää sen ja minua, joka haluaisin matkustella, laki ei koske ja minulle rajat ovat auki.

TODELLINEN ONGELMA

    Nykyään tunnun eksyvän aika usein rajakkien keskusteluihin.  Usein siellä raivotaan jostain asiasta niin sietämättömän alkeellisesti, että niitten lukeminen tekisi minustakin sairaan. Eilenköhän törmäsin sellaiseen, jossa raivottiin siitä, että miten joku ei hanki oikeita ongelmia vaan ottaa kantaa jostain mitättömästä asiasta. Olikohan kysymys äitiyspakkauksesta tai jostain sellaisesta.  Yleensä kuittaan näitten rajakkien raivoamiset typeriksi enempiä miettimättä, koska ne ovat yleensä typeriä. Säästyy vaivaa kun ei tarvitse miettiä, että oliko se sittenkin viisasta vai oliko taas jokin typerä kannanotto.  Mutta nyt pysähdyin hetkeksi miettimään ja minun oli pakko myöntää, että ajatuksessa on sittenkin jotain järkeä.  Jos me kaikki keskittyisimme kaikista olennaisimpaan asiaan, niin ehkä me saisimme kaikista tärkeämmän asian hoidettua kuntoon.  Jos ryhdytään listaamaan vähemmän tärkeitä asioita ja tärkeitä asioita, niin luettelon kaikista vähäpätöisin asia on koiran paska. Silti siitä jotkut raivoavat enemmän kuin mistään muusta. Jos siirrytään koiran paskasta kissan paskaan, niin ollaan jo siirrytty monta pykälää tärkeämpään asiaan päin. Maailmassa on monta ongelmaa, joten en viitsi luetella kaikkia maailman ongelmia vakavuus järjestyksessä, vaan hyppään heti kaikista vakavimpaan ongelmaan.  Ihmiskunnan vakavin ongelma kautta aikojen on tämä ilmastonmuutos.  Meidän kenenkään siis ei kannattaisi kauheasti käyttää energiaamme ja tunteitamme vähäpätöisempien ongelmien vatvomiseen. Tietenkään tämä ei tarkoita, että kaikessa muussa voisi heittää lekkeriksi ja keskittyä vain tähän ongelmaan. Edelleenkin on hyvä, ettei heitellä roskia kaduille ja olisi hyvä, että käytös tapamme ovat hyvät.  Mutta näistä vähäpätöisistä asioista ei kannata raivota. Vaan säästää se raivo tähän tärkeään asiaan.
Tässä asiassa vain on yksi omituinen juttu. Erittäin omituista on se, että rajakki sanoo, että pitäisi keskittyä todelliseen ongelmaan. Rajakki on ihminen, joka itse raivoaa paperittomista pakolaisista ja kaikesta täysin vähäpätöisistä ongelmista, eikä ajatuksen puolikastakaan uhraa ihmiskunnan vakavimmalle ongelmalle.  Tämä raivoaminen paperittomista on myös siksi ajan haaskausta, koska a) pakolaiset ovat ilmastopakolaisia - siis ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien takia b)  Kun ilmastonmuutos etenee, niin tämä pakolaisten tulo on vasta alkusoittoa.  Niitä tulee sellaiset määrät, etteivät mitkään raja-aidat niitä tule pysäyttämään. Ainoastaan jos saamme ilmastonmuutoksen pysäytettyä, niin se ryntäys voitaisiin estää.
Jos totta puhutaan, niin en minä ollenkaan tiedä, että oliko tämän ajatuksen alkuun panija oikeasti ihminen, joka itse keskittyy vain vähäpätöisten ongelmien vatvomiseen  vai pystyikö hän keskittymään tähän tärkeimpään asiaan. Minä tein vain siten kun on verkossa tapana tehdä: Oletin asian olevan niin, enkä vaivautunut selvittämään, että miten asia todellisuudessa on.