Kesäaika 4

Joku on väittänyt, että kesäaika on päättäjien salaliitto kansalaisia vastaan. Väite ei ole aivan tuulesta temmattu.
Mutta vaikka kesäaika on tehty kansalaisten kiusaksi, niin se on aikoinaan kehitelty hyvää tarkoitusta varten. Amerikoissa eräs kaveri, jolla oli poikkeuksellisen hyvä huomiontikyky, huomasi, että aurinko ei noudata kellonaikoja. Auringon pitäisi nousta aamuisin kello kuudelta ja laskea illalla kello 18. Mutta aurinkopa nousee milloin sattuu. Tai ei aivan ihan milloin sattuu, vaan talvella myöhemmin ja kesällä aikaisemmin. Kaveri yritti aikansa saada aurinkoa noudattamaan kellonaikoja, mutta epäonnistui yrityksissään. Siksi hän päätti kehitellä jotain muuta. Ongelma on se, että kun aurinko kesällä nousee aikaisemmin ja laskee myöhemmin, niin valoisan ajan hyödyntäminen ei oikein onnistu. Niinpä kaveri keksi, että siirretään kelloja kesäksi tunnilla eteenpäin. Hän ehdotti tätä päättäjille. Ehdotus torjuttiin välittömästi. Mutta sitten hän keksi perustella ehdotusta taloudellisilla syillä. Se oli hyvä veto, koska jos taloudellisilla perusteilla jotain ehdotetaan, niin ehdotus menee automaattisesti läpi riippumatta siitä pitääkö väite paikkansa vai ei. Oikeastaan on niin, että on sopimatonta tutkia, että pitääkö taloudellisiin syihin perustuvat väitteet paikkansa vai eivät.  Niin tämäkin ehdotus hyväksyttiin. Tapa levisi amerikoista myös Eurooppaan ja Suomeen.
On hieno idea hyödyntää valoisaa aikaa. Mutta tämän nerokas idea on vesitetty jättämällä asia puolitiehen. Miten yhden tunnin siirtely hyödyntää valoisan ajan Posiolla juhannuksena? Ei mitenkään, sillä aurinko käväisee hetkeksi horisontin alapuolella ja tunnin siirrolla ei ole mitään merkitystä. Järjestelmää pitäisikin kehitellä eteenpäin, jotta paremmin hyödytettäisiin valoisa aika. Ensinnäkin pitää luopua tästä mekaanisesta tavasta mitata aikaa. Toiseksi määrätään yön pituudeksi auringonlaskun ja nousun välinen aika. Loppu aikai onkin sitten päivää. Yön pituudeksi määrätään 12 tuntia, samoin päivän. Tämä tarkoittaa, että kesällä kellot käyvät yöllä nopeampaan tahtiin ja talvella hitaampaan. Esimerkiksi Posiolla juhannuksena yön pituus uudella ja esityneellä ajalla mitattuna on 12 tunia, joka vanhan ajanmittauksen mukaan on tunti. Päivän pituudeksi tulee siten vanhan ajan mukaan 23 tuntia. Tämä merkitsee, että uuden ja edistyneen tunnin pituus vanhoilla mitoilla on 1 tunti ja 55 minuuttia. Kannattaa siis miettiä käykö kesällä töissä vai ei. Jotta tämä järjestelmä onnistuisi, niin jokaisessa kellossa on satelliittipaikannin, jotta kello pystyisi mittaamaan juuri sen paikkakunnan aikaa. Jotkut voivat harmitella sitä, että jokaisella paikkakunnalla on oma aikansa. Mutta valoisan ajan hyödyntäminen on sentään tärkeämpi asia kuin romanttinen haikailu menneistä.
Uudessa edistyneemmässä järjestelmässä on yksi ongelma. Ongelmana ovat paikkakunnat, jotka ovat napapiirin pohjoispuolella. Niillä paikkakunnilla kun päivn pituus voi olla useampia vanhoja vuorokausia. Esimerkiksi Utsjoella päivän pituus kesällä on 70 vuorokautta. Tästä seuraa, että edistyneemmän tunnin pituus vanhoissa mitoissa on lähes kuusi vanhaa vuorokautta. Kesällä siis 8 tuntinen työaika on melkein 47 vanhaa vuorokautta. Tämä ei oli se varsinainen ongelma. Voihan työnantaja sallia yhden ylimääräisen kahvitunnin, jotta ihmiset jaksavat. Ongelma on se, että Utsjoella jää vajausta vuorokausissa, koska kesällä yksi päiväsaika on se 70 vuorokautta ja talvella taas yö vastaavan ajan. Siellä ei siis vuoteen saada millään 365 vuorokautta, vaan vähän yli 200 vuorokautta. Mutta ei tämäkään mikään ylipääsemätön ongelma ole. Utsjoella ei vain ole kesäkuuta, eikä joulukuuta. Lisäksi siellä toukokuussa on vain 17 vuorokautta ja heinäkuussa viisi.