Keskustelin Jarmon kanssa ilmastonmuutoksesta. Hän sanoi meitä uskovaisiksi, jotka oletamme ilmastonmuutoksen olevan totta. Se, että jotain tieteellistä teoriaa sanotaan uskonnoksi on asia, joka saa hälytyskellot soimaan - tai ainakin pitäisi olla. Yleensä sanoja on joku syvästi uskonnollinen hörhö. Aikaisemmin en ollut aivan varma, että Jarmo olisi ollut hörhö. Mutta se ei ole olennainen asia, joten ei siitä sen enempää. Pahimpia luonteen heikkouksiani on se, että ärsyynnyt tavattomasti siitä, että asioita nimitetään väärin. Kuten, että sanotaan lehmä kun tarkoitetaan hevosta, tai sanotaan pesukarhu kun tarkoitetaan supikoiraa, tai sanotaan uskonto kun tarkoitetaan tiedettä. Mutta jälleen kerran ärsytys sai aikaan ajatuksia. Onko se hyvä vai huono asia - sitä en tiedä. Kun minä ajauduin tylsyyden tilastani miettimään asioita, niin oivalsin yhden hyvin merkittävän jutun: Usko on tietoa! Kun Jarmo uskoo, että ilmastonmuutos on pötyä, niin hän tietää sen. Ja kun hän tietää tämän asian, niin asiasta väitellessä mikään tutkimus ei saa häntä muuttamaan käsitystään. Miksi hän sitä muuttaisi, koska hän tietää asian? Sekään ei vaikuta mitenkään vaikka kuinka löytäisin hänen väitteistään vakavia epäjohdonmukaisuuksia. Miksi hän niistä välittäisi kun hän kerran tietää asian? Minä en siis mitenkään pysty muuttamaan hänen käsitystään asiasta. Mutta Jarmon on hyvin helppo muuttaa minun käsitykseni: Hänen ei tarvitse muuta kuin tehdä tieteellinen tutkimus, joka todistaa hänen väitteensä oikeaksi. Tosin sen tutkimuksen pitää olla niin pätevä, että hän saa sen julkaistua Nature lehdessä. No ei yksi tutkimus joka julkaistaan kyseisessä lehdessä vielä välttämättä muuta mitään. Tulos tulee kuitenkin olemaan niin sensaatio, että muutkin tekevät samanlaisen tutkimuksen ja kun tutkimus on oikein tehty, niin muutkin saavat saman tuloksen ja näin Jarmo on saanut minut muuttamaan käsitystäni. Helppoa kuin heinän teko! Mutta jälleen kerran minun on pakko ihmetellä näitä uskovaisia hörhöjä. Kun nämä hörhöt eivät pidä jostain tieteellisestä teoriasta, niin he nimittävät teoriaa heidän mittapuunsa mukaan niin halventavalla nimityksellä kuin mitä he ikinä voivat keksiä. Ja se on nimittää teoriaa uskonnoksi. Voisi kuvitella, että heille uskonnoksi nimittäminen olisi jotain arvokasta, eikä pahin haukkuma sana. Ehkä minä en koskaan tule ymmärtämään tätä asiaa.
No meissä on paljon muutakin sellaista mitä emme tule toisissamme koskaan ymmärtämään. Yksi tämmöinen käsittämätön juttu on tämä lähteen luotettavuus. Nämä hörhöt yleensä luokittelevat luotettavat lähteen epäluotettaviksi ja päinvastoin. Jos he epäilevät lähteiden luotettavuutta, niin silloin heidän ei pitäisi uskoa mihinkään kirjoitettuun tai mihinkään radiokanavaan eikä mihinkään verkossa julkaistuun, ei televisio kanaviin. Heidän pitäisi luottaa ainoastaan siihen mitä he itse näkevät tai kuulevat ja ei ehkä edes siihen. Miten kummassa he kaikista näistä lähteistä valitsevat juuri ne, jotka todennäköisimmin ovat suurinta puppua? Niissä kun on niin paljon kummallisuuksia ja ristiriitaisuuksia, että käyttämällä aivan hitusen päättely kykyä ne näkisi ja ymmärtäisi. Minulle on selvää, että tämä johtuu siitä, että he tietävät ja siksi lähteen luotettavuudellakaan ei ole merkitystä. Tämä on teorian tasolla selvää minulle, mutta silti minä en sisimmässäni ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti