Venäjä yritti murhata entisen vakoojansa, vaikka oli luvannut olla murhaamatta. No Venäjän lupauksiin ei koskaan ole voinut luottaa, joten ei tästä asiasta sen enempää. Mieltäni askarruttaa vain se, että mikä ero on sillä jos yksityinen ihminen murhaa verrattuna siihen jos murhaaja onkin valtio? Yleensä järjestyksen kannalta on hyvä, että syyllinen sovittaa rötöksensä tuomiossa. Mutta miten panna kokonaisen valtio vankilaan? Pannako koko Venäjän kansa vankilaan? Niin suurta vankilaa ei ole olemassa, mihin heidät voisi panna. Toisaalta on myös niin, että nyt kun Venäjällä on kaikki ihmisoikeudet romutettu, niin mikä tahansa vankila on luksusta verrattuna niihin olosuhteisiin missä venäläiset joutuvat elämään. Toinen asia on se, että demokratian perus periaatteisiin kuuluu, että äänestäjät eivät ole koskaan vastuussa vaikka valitsisivat kuinka kelvottomat johtajat itselleen, joten kansaa ei voi myöskään rangaista. Kohtuutonta se olisikin, sillä eiköhän Venäjän kansalla siinä ole rangaistusta tarpeeksi kun Putin hallinnon teot realisoituvat aikoinaan. Oikeus käsityksen mukaan sitä pitäisi rangaista, joka on antanut tappokäskyn. Mutta Venäjän oikeus periaatteiden mukaan koskaan ylimpiä päättäjiä ei tuomita vaikka he tekisivät mitä. Dzhugashvilin hallinnon aikoihin ylemmän johtajat kyllä tuomittiin kuolemaan tai vankileireille, mutta ei koskaan niistä kauheuksista mihin he olivat syyllistyneet, vaan Venäjän perinteen mukaan sellaisista teoista, joihin he eivät olleet syyllisiä. Mutta tämä on eri juttu ja siitä ei sen enempää.
Asioiden vertaaminen on kuitenkin helpompaa jos otamme sellaisen ajatusleikin, että valtio olisi kuin yksityinen murhaaja. Ensinnäkin se, että Venäjä kiistää olevansa murha yrityksen takana. Tietenkin yksityisen murhaajankin kannattaa kiistää tekonsa - ainakin niin kauan kunnes se ei enää ole uskottavaa. Voisihan yksityinen ihminen kiistää aina viimeiseen asti, mutta silloin hän sen juridisen tuomion lisäksi saa niskaansa sosiaalisen häpeän. Kun hän myöntää tekonsa jossain vaiheessa, niin silloin hänen suoraselkäisyyttään voidaan jopa arvostaa. Jos tarkastelemme todistus aineistoa Venäjää vastaan, niin Venäjällä on motiivi tähän murhaan, se on tapa rikollinen siinä mielessä, että se on näitä murhia tehnyt aina ja se on ainoa taho maailmassa, jolla on murha yrityksessä käytetty ase hallussaan. Ehkä Venäjä on oikeassa siinä, että tunnustaminen ei hyödytä mitään, koska sen maine on jo niin huono, että sitä ei voi enää huonontaa. Yksi omituinen asia oli se, että Venäjä tarjoutui auttamaan tutkimuksissa. Se kuulostaisi hienolta asialta jos olisi kysymyksessä sellainen valtio, joka ei toimi häikäilemättömästä. Mutta jos vertaa tavallisen ihmisen tekemään murhaan, niin se olisi sama kuin murhasta pääepäilty tarjoutuisi auttamaan murhapaikan tutkimisessa. Poliisit tuskin päästäisivät kaveria tutkimaan. Enemmän he haluaisivat tietoa epäillyn liikkumisesta murhan aikoihin ja onko hänellä alibi?
Sitten ne rangaistukset. Venäjää rangaistiin siten, että diplomaatteja karkotettiin. Tavalliseen murhaajaan sovellettuna rangaistus on mittaluokassaan sellainen, että murhaajalta takavarikoidaan kirjasto kortti.
On sillä eroa murhaako valtio vai yksityinen ihminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti