Vanha viisaus pitää paikkansa. Siis se viisaus, että kuka tietoa lisää se tuskaa lisää. Mutta miten saisi tietoa pois päästään? Oman päänsisäisen kovalevyn tyhjentäminen ei onnistu edes oluen voimilla. Jotenkin sinne väistämättä tallentuu aina vain lisää tietoa vaikkei haluaisikaan. Tietenkin voisi tietoisesti hidastaa tiedon kertymistä välttämällä lehtiä ja asiaohjelmia. Paras tapa olisi ryhtyä puuhastelemaan kaikenlaista jatkuvasti. Keskustelua pitäisi välttää, koska on vaikea arvata mikä keskusteluaihe johtaa tiedon lisääntymiseen. Säästäkään ei voi turvallisin mielin keskustella, koska aina on vaarana, että se sivuaa ilmastonmuutosta ja siinä sivussa tulee annos tietoa. Asia on paljon vakavampi kuin ensikuulemalta voisi päätellä. Juttu on niin, että tieto on kuin huumetta - kun sitä on ruvennut hankkimaan, niin on pakko saada lisää. En tiedä, mistä syystä minusta on tullut tiedon narkkari. Luultavasti kaikki on alkanut lapsuudesta, jolloin minut on aivopesty luulemaan, että tieto on hyväksi. Ihminenhän on muiden eläinten tavoin sellainen, että jos se on lapsena jonkin tavan oppinut, niin eihän se sitä tapaansa voi miksikään muuttaa vaikka kuinka haluaisi. Pahinta tässä on, että vaikka tietoinen minä ymmärtää, että tieto on pahasta ja vahingoksi, niin alitajuisesti yhä uskon siihen, mihin minut on ohjelmoitu lapsena uskomaan.
Monella tavalla tieto on minun elämässäni aiheuttanut harmia. Mutta kolme tapausta nousee ylivoimaisesti muitten pikkuharmien yläpuolelle.
Kaikista pahin ja häpeällisin tapaus sattui Repovedellä, jossa - muistaakseni Mikko - kertoi, että pakkaan makuupussin väärin. Tämä tieto musersi minut. Olin aikaisemmin kuvitellut, että kun huolellisesti käärin makuupussini rullalle ja ujutan rullan makuupussin pussiin, niin toimin oikein. Kun selvisi, että makuupussille paras tapa on sulloa se epämääräisesti pussiin, niin selvisi myös, että olin elänyt vuosia harhassa. Kuinka monta kertaa olin munannut itseni muitten seurassa rullatessani huolellisesti makuupussiani. Tämän tapauksen jälkeen varoin visusti enää munaamasta itseäni. Kieltämättä tämä on ollut elämäni pahin munaus. Se on niin paha, että varon visusti kertomasta kenellekään tätä häpeällistä menneisyyttäni. Kuinka pahasti olin jo kerennyt maineeni pilata, sitä en tiedä, mutta olisi ollut viisainta muuttaa Huippuvuorille ja vaihtaa nimeä.
Toiseen esimerkkiin ei liity niinkään häpeää, vaan enemmän hankluutta. Olin vaihtanut juuri talvirenkaat autoon ja kehuskelin eräälle ystävälleni: Tämän asian auton huollosta minä osaan tehdä.
Kaveri totesi harvakseltaan: Renkaat ovat väärinpäin. Lähemmin tarkasteltuani huomasin, että niin todellakin: renkaissa luki selvällä engalnninkielellä pyörimissuunta ja oli nuoli osoittamassa mikä se suunta pitäisi olla. Olin hämmästynyt, sillä en kuvitellutkaan, että auton renkaita pitäisi jotenkin lukea. Sen minä ymmärrän, että jos pöydällä on "Alastalon salissa" kirja, niin jokainen himoitsee sen lukemista, mutta että auton renkaita. Tästä tulikin sitten aikomoinen riesa. Nyt joudun suunnittelemaan autolla ajon niin, että en joutuisi peruuttamaan koskaan. Ja jos joskus joudun tilanteeseen, että on pakko peruuttaa, niin minun on vaihdettava renkaiden paikkaa niin, että peruutettaessa pyörimissuunta on oikea. Sitten vaihdettava takaisin kun taas ajan eteenpäin.
Toinen esimerkki siitä, mitä hankaluuksia aiheutuu kun tietää vääriä asioita.
Kuulin, että takan oikeaoppinen sytytys tapahtuu ylhäältä. Jos puukasan sytyttää alhaalta, niin ylhäällä olevat puut lämpeävät hitaasti ja päästävät ilmaan haitallisia kaasuja. Ylhäältä sytytettynä puut eivät läpeä haitallisen lämpöiseksi vaan tulis sytyttää ne salakavalasti ylhäältä päin, ennenkuin ne ennättävät puskea ilmoille vahingollisia kaasuja. No sytyttäminen ei tuottanut ongelmia. Puut tuntuvat syttyvän aivan hyvin ylhäältä sytytettyinäkin. Mutta ongelma tulee kun pitäisi lisätä puita. Minun pitää poistaa kaikki hiilet takasta, latoa uudet puut puhtaaseen takkaan ja heittää sitten palavat hiilet puitten päälle. Tästä tulee savua, silmien kirvelyä ja palohälyyttimen meteliä ennenkuin olen saanut operaation tehtyä. Olisi paljon parempi, jos en koskaan olisi kuullut näitä tietoja. Mutta kuten sanoin, niin joskus on vaikea välttää kuulemasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti