Persujen James Hirvisaari väitti, että yle valehtelee. Tämä väite häkellytti, sillä yle tekee monenlaista ohjelmaa. Tuli mieleen, että kaikkiko ne valehtelvat? Päätin tutkia asiaa muistelemalla millaisia ohjelmia yle tekee ja niiden ohjelmien totuusarvon. Heti tuli mieleen, että epäuskottavaa on se, että lelunalle voisi nousta ilmapallon avulla hunajavarkaisiin. Todennäköisesti valhetta tämä ohjelma. Sitten tuli mieleen MOT ohjelma, joka valehtelee aina. A-studio taas valehtelee joka toinen kerta. MOT ohjelma on helppo, koska aina tietää, että totuus on juuri päinvastainen. Mutta A-studio onkin hankala, sillä valehtelu ei ole parillisina viikkoina ja totuus parittomina, vaan valehtelu on hyvinkin sattumanvaraista. On erittäin vaivalloista ryhtyä aina miettimään, että oliko tämän viikkoinen ohjelma nyt valehtelua vai totuutta.
Ylessä on ohjelmia lääketieteestä, tähtitieteestä, ravitsemustieteestä, kvanttifysiikasta, historiasta, tekniikasta, joissa maan johtavat tiedemiehet käsittelevät aihetta. Minulla on vakaa käsitys siitä, että näissä ohjelmissa ei valehdella. Tosin ainao asia, josta jotain ymmärrän, on ilmastonmuutos, joten tällä heikolla tietämyksen tasolla en pysty arvioimaan näitten professorien väitteiden totuudellisuutta.
Mutta onko James Hirvisaarella professorien tasoinen tietämys tähtitieteestä, lääketieteestä, ravitsemustieteestä, kvanttifysiikasta, historiasta ja tekniikasta? Pitäisi olla, jotta hän pystyisi asiaa arvioimaan. Olisi mukava, jos tällä paikkakunnalla olisi tälläinen yleisnero. Mutta epäilys herää, että ei hän kuitenkaan näistä asioista tiedä riittävästi. Palaa vain mieleen se, että persuilla on tapana syvällä rintaäänellä kiihkeästi ottaa kantaa asioista , josta ne eivät yhtään mitään ymmärrä. Epäilen, että tässä on kysymys tismalleen samasta asiasta.
Mutta James Hirvisaaren tapa yleistää on aika käytännöllinen. Ylempänä valitin sitä, että miten hankalaa on arvioida A-studion ohjelmaa, että onko nyt valheen vai totuuden vuoro. Jos yleistää, niin se on paljon vaivattomampaa. Minun pitää vain päättää, että A-studio valehtee, jolloin otan valheena kaiken mitä sieltä tulee ja säästyn ajattelun vaivalsta. Jospa kokeilen yleistämisen käyttökelpoisuutta arvioimalla persuja. Arvioin kaikki mitä persut ovat tehneet ja sanoneet, niin saan sellaisia asioita kasaan kuin: Tietämättämyys, viinasta sammuminen, herkkähipiäisyys, täysin holtiton ja epäasiallinen kielenkäyttö. Voi siis yleistää, että persut kaikki ovat viinan kanssa läträäjiä, rääväsuisia moukkia ja tietämättömiä ja ihmisiä, jotka vaativat erityis kohtelua. Kun tätä tulosta arvioin, niin on pakko todeta, että yleistäminen on varsin kelvollinen tapa, koska se antaa aika oikean kuvan asioista.
Mutta jatkan tutkimuksia ja otan persut ja valehtelun arvioitavaksa. Hakkarainen on jäänyt kiinni valehtelusta ja monet muutkin persut. Mutta kaikista vakuuttavampi on se, että melkein kaikki persut valehtelevat, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa. Tästä voi huoletta vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikki persut valehtelevat aina. Tämä selittäisikin aika hyvin sen, mitä James Hirvisaari sanoi ylestä.
Vaikka yleistäminen on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi suhtautua maailmaan, niin epäilen, että en kuitenkaan pysty omaksumaan tätä elämänasennetta. Siihen on syynäå se, että olen tiedon narkkari. Eikä yleistäminen ja sairaalloinen tiedon haku ole yhtä aikaa mahdollisia. Tiedän, että minun pitäisi päästä irti tästä riippuvuudesta, mutta ei minulla ole voimia irtaantua. Sentakia ei tämä oivalllinen elämänasennekaan ole mahdollinen. On muuten hassua, että kuinka tietämätön olen, vaikka olen tiedon narkkari. Mutta se onkin aivan toinen asia, joten parasta palata aiheeseen. Olen pohdiskellut sitä, että olisiko mahdollista, että soveltaisin yleistämistä vain sellaisiin aisioihin, jotka eivät häiritse tietämystä? Kytkisin yleistämisen pois päältä aina kun tulee ilmastonmuutoksesta kyse, tai tieteellisistä jutuista. Käyttäisin vain sitä persuihin ja muihi asioihin, jolla ei ole tiedon kanssa mitään merkitystä. Mutta, jos tuleekin joskus tilanne, että joku persu puhuukin totta - miten minun silloin käy? Enhän minä huomaa, että nyt tulikin totuus. Tämä viimeinen pohdiskelu osoitti, että minulle on täysin mahdotonta omaksua tätä yleistämisen asennetta. Sillä eihän yleistäjälle pitäisi olla ongelma se, että jokin totuus jää huomaamatta. Yleistäminen kun tehdään siksi, ettei totuudesta tarvitsisi murehtia ollenkaan. Koko ajatus on siis aivan mahdoton - voisiko kukaan olla osa-aika narkkari?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti