Hallitus

Kepu on kysellyt puolueilta kaikenlaista. Kysely paljasti erään varsin yllättävän asian. Paljastui, että kepu on asettanut tavoitteeksi kunnianhimoisen ilmasto tavoitteen. Tämä yllätti minut aivan täysin. Tämä ilmasto kysymys on nimittäin sellainen asia, joka paljastaa sen onko kansanedustaja vastuullinen vai vastuuton.  Vastuuton on se, joka ei piittaa ilmastosta mitään. Kuvittelin, että kepu olisi kuullut vastuuttomiin. Nyt minun on pakko muuttaa mielipidettäni kepuun. Tai sen jälkeen kun näen muutakin kuin puhetta.  Rahvaalla jako ei ole näin jyrkkä - tai näin oletetaan. Meillähän sekä laki, että ihmisten käsitykset nojaavat siihen olettamukseen, että rahvas on aivotonta idioottimassaa, jolta ei voi vaatia mitään - ei vastuuta, eikä järkeä. Minun itseni vain on vaikea tottua tähän ajatukseen, mutta varmaan se on järkevä asenne, koska useimmat ajattelevat näin. Mutta heti kun ihminen pääsee eduskuntaan, niin heti häneltä odotetaan sekä vastuuta, että viisautta. Monelle tämä on aivan ylitsepääsemätön tilanne. Mutta minä suhtaudun niin kuin enemmistö suhtautuu ja odotan vastuullisuutta. Tässä ilmasto kysymyksessä vastuuttomat kansanedustajat tulevat puolustautumaan sillä, että he ovat typeryksiä ja siksi heitä ei voi syyttää vastuuttomuudesta. He tulevat sanomaan, että he ovat vain niin suuria typeryksiä, etteivät he voi ymmärtää tätä ilmasto kysymystä. Typeryys ajatus voi olla aivan oikea, mutta typeryys ja vastuuttomuus eivät ole toisiaan pois sulkevia. Typerinkin ihminen pystyy selvittämään tämän ilmasto asian.  Siihen on ainakin kaksi menetelmää, jolla sen saa selville. Ja molemmat menetelmät ovat varsin yksinkertaisia. Ensimmäinen menetelmä on se yksinkertainen menetelmä, joka tieteessä on kaiken perusta. Se on lähdekritiikki. Yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että luotetaan siihen lähteeseen, joka ei valehtele. Jos on kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä, niin selvitetään lähteiden luotettavuus ja hylätään kylmästi se tieto, joka tulee epäluotettavasta lähteestä. Hylätään se vaikka kuinka haluttaisi uskoa siihen. Tämä ei ole vaikea operaatio.  Jos ei itse osaa arvioida, että mikä on luotettava lähde, niin kysyy sellaiselta ihmiseltä, joka niistä asioista ymmärtää. Ei kysytä tätä Nastolan putkimieheltä. Luotettavia lähteitä on useita: IPCC, NASA, Ilmatieteen laitos, Nature lehti....   IPCC on ehkä helpoin luotettava lähde, koska se on tehnyt jo valmiiksi sen luotettavien lähteiden valinnan.  Toinen menetelmä on selvittää mitä Magneetti media asiasta kirjoittaa ja kääntää heidän ajatuksensa päinvastaiseksi. He kirjoittavat aina täyttä puppua, joten voi olla täysin varma, että tässäkin asiassa totuus on juuri päinvastainen.  Tämän asian selvittäminen on kansanedustajan vastuullisuuden mittari. Eli jos kansanedustaja ei tee tätä ehdottamaani arviointia, niin se juuri on sitä vastuuttomuutta. Heille on kyllä kerrottu, että miten vakavasta asiasta on kysymys ja se on sitä vastuuttomuutta, ettei selvitä pitääkö näin vakavat väitteet paikkansa vai ei.