keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Kesämeteliä 2

Nyt se taas on alkanut - se kesämeteli. Ruonoleikkureitten helvetillinen meteli alkaa yleensä toukokuussa ja jatkuu keskeytymättä lokakuun loppuun. Tai lähes keskeytymättä - öisin on hiljaisempaa. Lokakuun lopussa alkavat sitten lehtipuhaltimet älämälöidä. Minä kun ajattelen asioista yksioikoisesti, niin mietin sitä, että miksi me itse tuotamme näin valtavasti meteliä. Tämä olisi aluetta, jossa ei olisi liikenteen meteliä, eikä mitään meteliä, ellemme itse tuota sitä. Kun lisäksi tiedän metelin aiheuttavan  mielenterveysongelmia ja aiheuttavan ihan konkreettista ruumiillista tuskaa, niin eikö asialle pitäisi tehdä jotain? Arvuuttelen mielessäni, että miksi asialle ei tehdä mitään?  Olisi niin helppo hankkia sähkökäyttöisiä tai käsikäyttöisiä laitteita, jotka eivät pidä melua. Ne tuntuvat olevan lisäksi tehokkaampia kuin nämä polttomoottorikäyttöiset. Ainakin sen perusteella kuinka kauan nämä moottori ihmiset joutuvat huudattamaan rakkineitaan. Sekin olisi helposti järjestettävissä, että olisi leikkuu ajat, jolloin meteli saataisin hoidettua kerralla. No miksei näin tehdä? Voisin ajatella, että syy on se, että muut ovat tyhmiä ja minä olen viisas. Se olisi jopa mukava ajatus. Ja niin haluaisin asian olevan. Mutta jos haluan asian olevan jotenkin, niin silloin pitää olla varovainen, koska halu sumentaa järjen.
    Kun mietin, että mikä syy siihen, ettei näin tehdä, niin yksi asia paljastuu ongelman ratkaisuksi. Ongelman ratkaisu piilee siinä, että koskaan ei kaksi ruohonleikkaajaa leikkaa samaan aikaan. Se ei ole sattumaa. Eikä se johdu siitä, että jälkimmäinen havahtuisi leikkuuhommiin kuultuaan leikkurin äänen, eikä kerkeäisi aloittaa ennenkuin ensimmäinen olisi lopettanut. Ei, vaan jutun idea liittyy siihen, että meidän toimintaamme ohjaa ne aivojen sisimmät kerrokset, jotka meille kehittyi kun olimme evoluutiokehityksessä hiiren asteella. Kysymys on reviiri käyttäytymisestä. Ruohonleikkurin metelillä ilmoitamma muille uroksille reviirirajamme ja naaraille, että täällä on työteliäs ja viriili uros. Siksi leikkurin äänen pitää olla mahdollisimman kova. Siksi koskaan ei kukaan uros leikkaa yhtäaikaa toisen uroksen kanssa, koska silloin se itse aiheutettu meteli ei kuulosta niin mahtavalta kuin jos siinä olisi toinen leikkuri mylvimässä vieressä. Annan nyt hyvän vinkin jollekin, joka haluaa rikastua. Jotkut ihmiset luulevat, että maailma on vielä pelastettavissa ja haluavat välttää hiilidioksidi päästöjä. Heille kannattaisi suunnitella sähkökäyttöinen ruohonleikkuri, johon liitetään  äänentoisto. Ruohon leikkuri olisi ekologinen ja silti meluisa. Ruohonleikkurin soittimessa olisi useita erilaisia, toinen toistaan kovempia ja miehekkäimpiä koneen ääniä, joista leikkuria käyttävä uros voisi valita sellaisen äänen, joka eniten vetoaisi juuri siillä paikalla pesiviin naaraisiin.
   Itse olen miettinyt kehitellä moisen pelin itselleni. Tai mieluummin sellaisen, että se olisi muuten täysin mekaaninen, mutta siinä olisi sähköllä toimiva meteliä tuottava laite. Tätä en kehittele mielessäni rikastumisen takia vaan tutkimus tarkoituksessa. Haluaisin tutkia, että onko mahdollista muuttaa tämän alueen reviirikäytöstä. Omaan laitteeseeni kehittelisin niin kovan äänen, että se olisi juuri ja juuri laillisuuden rajamailla. Mutta ei pelkästään äänen kovuus ole tavoitteena vaan sen inhottavuus. Tarkoitus olisi kehitellä niin inhottava ääni kuin mahdollista. Lehtipuhaltimen ääni on lähellä absoluuttisen inhottavaa ääntä, joten se olkoon ääni, josta ryhtyisin jalostamaan sitä vielä inhottavammaksi. Tutkimuksen olen suunnitellut tehtävän niin, että kyttäilisin otollisinta hetkeä. Kun näen, että joku naapureista istahtaa terassille rauhoittumaan kahvin tai kaljan ääreen, niin silloin on otollinen hetki ruveta leikkaamaan nurmikkoa. Samoin aloittaisin kesäsunnuntaina varhain aamuisin leikkuun. Joskus neljän tai viiden aikoihin olisi melko otollinen aika. Tästä tutkimuksesta olisi sekin etu, että näin saisin lähistöllä elelevät naaraat kiinnostumaan itsestäni.
Voi olla, että en pysty reviirikäytöstä muuttamaan. Mutta sitähän minä juuri tutkisinkin. Tai voi olla niin, että  kun tämä metelöinti on riittävän piinallista, niin silloin tehdään säännöt leikkuu ajoista ja äänen voimakkuudestaan. Silloin tämä reviiri käytös käy tarpeettomaksi ja uroksien on keksittävä jotain muuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti