Suomennoksia

Tarjosin eteläsuomen sanomiin yleisönosaston kijroitusta. Eivät julkaisseet. Mutta lokiin voi kirjoittaa ihan mitä haluaa. Joten kirjoitan siitä vähemmän siistin version tähän.

Ihmisen yksi ominaisuus on se, että sen ajattelu ei ole johdonmukaista. Normaalisti pieni epäjohdonmukaisuus hyväksytään, mutta kun se kasvaa liian suureksi, niin silloin kaikki nostavat äläkän. Mutta joissain asioissa epäjohdonmukaisuuden määrään ei reakoida mitenkään. Yksi pahimmista asioista on suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Olenkin siirtänyt pahimpia ilmastonmuutokseen liittyvistä pahimmista epäjohdonmukaisuuksista muihin elämän alueisiin. Osin olen tehnyt sen estääkseni  omien aivojeni rappeutumista ja osin siksi,  että on mahdollisuus, että joku huomaa oman ajattelunsa nurinkurisuuden.

Ilmastoajattelu: Jokaisen valtion pitää vähentää saastuttamista sama prosenttimäärä. Siis niitten valtioiden, jotka syytävät ilmakehään 20 tonnia vuodessa henkeä kohden pitää vähentää yhtä monta prosenttia päästöistä kuin niitten valtioiden, jotka päästävät ilmakehään 500 kiloa vuodessa henkeä kohden.

Sama muutettuna nuorisorikollisuuteen: Nuori herra Kutvonen potee ahdistusta ja pyrkii ahdistuksestaan eroon polttamalla kirkkoja. Edellisen viiden vuoden aikana hän on polttanut kolme kirkkoa. Asiaa sovitellaan ja päädytään siihen, että seuraavan viiden vuoden aikana hän saa polttaa vain kaksi kirkkoa. Mutta samalla vaaditaan, että hurskaan eläkeläismuorin pitää myös vähentää polttamiensa kirkkojen määrää yhdellä seuraavan viiden vuoden kuluessa - muuten hänelle langetetaan ankarat sanktiot.

Toinen esimerkki: Kun Afrikassa kasvihuoneilmiö aiheuttaa aavikoitumista ja kuolemaa, niin me emme ole vastuussa asiasta.

Sama siirrettynä sianhoitoon: Kutvosen isäntä harjoittaa siankasvatusta. Sikalan lietelannan hän ajaa sikalan taakse, mistä se ojaa pitkin valuu naapurin kaivoon. Sikatalous kannattaa ja sikojen määrä nousee kolmesta siasta kolmeensataan sikaan. Tästä seuraa, että naapurissa puolet kuolee ja toinen puoli kärvistelee hillittömien vatsatautien kourissa. Kutvosen kanta on se, että mitä se hänelle kuuluu, jos naapurissa sairastellaan. Hän on myös tuohtunut ajatuksesta, ettei saisi enää ajaa lietelantaa naapurin kaivoon - sehän on saavutettu etu.

Kolmas esimerkki: Ilmasto tutkijat pelottelevat.

Sama sovellettuna terveydenhoitoon: Keski-ikänen herra Kutvonen menee työpaikan vuosittaiseen terveys tarkastukseen. Lääkäri tutkii hänet ja katsoo häntä ja mielessään ajattelee, että Kutvonen on hiukan nuupahtaneen näköinen. Siksi hän kyselee tämän elintavoista ja saa selville, että hän polttaa tupakkaa muutaman askin päivässä. Hän saa myös selville, että hän juo viinaa pullon pari päivässä. Selviää myös se, että ruokana hänellä on rasva ja sokeri. Lisäksi käy ilmi, että liikunta harrastuksena hänellä on surffailu television kaukosäätimellä. Selviää myös se, että hän harrastaa seksiä afroafrikkalaisten huorien kanssa suojaamattomana. Kun tämä kaikki selviää lääkärille, niin mitä hän sanoo? No hän sanoo: Ei sinulla ole mitään hätää. Sillä, jos hän olisi kertonut totuuden, niin asiakas olisi pitänyt sitä pelotteluna. Sitäpaitsi: Saattaisihan Kutvonen jäädä auton alle seuraavalla viikolla ja siksi olisi ollut turhaa aiheuttaa hänelle pelkoja.

Neljäs esimerkki: Kiistetään ilmastonmuutos.

Sama sovellettuna joulukiireisiin: Rouva Kutvonen puuhastelee keittiössä kun lapset tulevat olohuoneesta ja kertovat, että joulukuusi on syttynyt tuleen. Kutvonen jatkaa kaikessa rauhassa laatikoitten paistamista, sillä hänellä on se vakaumus, että tulipalo hoituu parhaiten kiistämällä tulipalon olemassaolo. Ja koska palohälyytinkin huutaa, niin se todistaa vain sitä, että lapset ja palohälyytin ovat salaliitossa.

Viides esimerkki: Ilmastonmuutoksen torjuminen on kallista.

Tämän sovellus sopii hyvin jatkoksi edelliseen tarinaan: Viimein Rouva Kutvosen on uskottava tulipalon olemassaolo kun lieskat lyövät keittiön ovesta sisään ja hänen lasten on paettava kiireesti parvekkeelle. Sieltä hän soittaa palolaitokselle ja kertoo tilanteen. Mutta palopäällikkö kieltäytyy lähtemästä sammutustöihin. Perusteluksi hän sanoo sen, että tulipalon sammuttaminen kerrostaloasunnossa on kallista puuhaa.

Kuudes esimerkki: Ilmastonmuutos uhkaa ja kaikki vain jatkavat samaan malliin.

Tämä sovellettuna pilkille menoon: Varttunut herra Kutvonen on menossa pilkille. Hyvälle pilkkipaikalle voi mennä kiertämällä yksi saari tai sitten suoraan.  Suoraan mennessä todennäköisesti putoaa jäihin ja hukkuu. Mitä tekee Kutvonen? No tottakai hän menee suoraan, sillä kiertämisestä tulee kustannuksia. Sitäpaitsi ei ole aivan sataprosenttisen varmaa, että hän hukkuu. Ja ainahan voi käydä niin, että juuri kun hän putoaa jäihin, niin pelastushelikopteri sattuu lentämään yli.

ONKO MAAPALLO LITTEÄ?

Mieltäni vaivaa kysymys, että onko maapallo litteä? Nimestä voisi kyllä päätellä, että se onkin pallonmuotoinen. Muutama vuosi sitten kuoli kaveri - muistaakseni englantilainen - joka väitti maan olevan litteä kuten pannukakku. Hän teki asiasta tarkkoja mittauksia ja kampanjoi tieteellisen näkemuksensä puolesta ahkerasti. Silti hänen oppejaan ei kouluissa esitelty vaihtoehtoisena opetuksena, vaan siellä opetettiin vain aurinkokeskeistä oppia.
Tämä johdannoksi.
Minulta on kysytty, että mitä siinä kaverin kirjoituksessa oli - siinä, mikä synnytti edellisen plokikirjoituksen?  Siinä oli monenmoista sekavaa, kuten väite, että aurauskalustot on hävitetty, koska tiedotusvälineet ovat aivopesseet ihmiset luulemaan, että ilmastonmuutos on tulossa. Siinä väitettiin, että ennustajat ovat olleet väärässä, sillä ilmasto ei ole lämmennyt. Aika hullunkurinen väite, kun ajattelee, että vuosi 2010 oli yhtä lämmin kuin vuosi 2005, joka oli historian lämpimin vuosi. Lisäksi vuosi 2010 oli 34. perättäinen vuosi, jolloin keskilämpötila oli korkeampi kuin yleensä 1900 luvulla. Toinen pöhkö väite oli, että vaihtoehtoiset ilmastomallit eivät saa ääntään kuulumaan. Ilmastotutkijoista vähintäin 99 prosenttia on vakuuttunut, että ilmastonmuutos on tosiasia, ilmastonmuutos on vakava juttu ja ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. On kourallinen ilmasto "skeptikkoja" - joista suurin osa taitaa olla öljyyhtiöiten palkkalistoilla - jotka esittävät tätä vaihtoehtoista ilmastomallia. Kuitenkin he saavat vähintäin saman määrän palstatilaa kuin nämä 99 prosenttia tutkijoista.
Ihmetyttää vain se, että mikä saa ihmisen itsepintaisesti uskomaan johonkin? Ilasto "skeptikoilla" tilanne on vähän eri kuin kirjoittajalla - he saavat melkoista palkkaa siitä, että levittävät vääriä uskomuksia. Mutta tämä kirjoittaja - tai kaveri, joka itsepintaisesti uskoi maan olevan litteä - miten heidän ajattelunsa kulkee? Voi olla, että kirjoittaja raivokkaasti puolustaa elämäntapaansa. Hänellä on mönkijöitä ja moottorikelkkoja leluinaan ja jos hän näkisi tosiasiat, niin hänen olisi luovuttava leluistaan. On  siis parempi olla näkemättä tosiasioita. Mitähän hyötyä maan litteyteen uskovalla on ollut siitä, että maa olisikin litteä eikä pyöreä?

Asennoituminen

Luin tänään etlarin  yleisönosaston kirjoituksen ilmastonmuutoksesta. Ja tulin vihaiseksi. Taistelen tätä asennettani vastaan. Kysyn itseltäni: Miksi minä suutun? Mutta en voi sille mitään, että tyhmyys ja tietämättömyys suututtaa. Oikeastaan kirjoituksessa oli kaikki ne asiat, jotka saavat minut vihaiseksi. Ensinnäkin se täydellinen tietämättömyys yhdistettynä itsevarmaan tapaan esittää asiansa. Toiseksi se, että kirjoituksessa valehdeltiin ja kolmanneksi se, että kirjoituksesta henki jääräpäinen asenne pitää kiinni omasta rajoittuneesta katsantokannastaan. Onko minulla oikeutta suuttua siitä, että joku on tyhmä ja on väärässä? Eikö tyhmä ja väärässä olijalla olisi oikeus olla itsevarma? Jos tarkemmin asiaa ajattelee,  niin minun pitäisi kunnioittaa ihmistä, joka häpäisee itsensä näin avoimesti. Helppohan on viisaita sanoja kirjoittaa, koska siinä ei aseta itseään altiiksi. Mutta todellista rohkeutta osoittaa se, että uskaltaa esittää näin päättömiä väitteitä. En minä vain uskaltaisi. Olen siis pelkuri. Toisesta syystäkin minun pitäisi kunnioittaa tätä kirjoitusta. Se on se, että jos hän ei olisi kirjoittanut niin antaumuksella täyttä roskaa, niin en olisi suuttunut. Kun en olisi suuttunut, niin minun ajatukseni olisivat uinuneet ties kuinka kauan. Ja koska ne olisivat uinuneet, niin tämä minun elämäni toista plokikirjoitusta ei olisi syntynyt. Ei ainakaan näin pian.

Uutta kokeilemassa

Tämä on elämäni ensimmäinen ploki. En tiedä mihin tämä vielä johtaa? On minulla sanottavaa - niin on monella miljardilla muullakin. Joten olen erittäin varauksellinen tämän asian suhteen. Toinen asia, miksi olen varauksellinen, on se, että perjantaina Hannu Salama puhui paljon viisaita juttuja. Yksi hänen viisautensa oli se, että jos kaikki vain keskustelee, mutta kukaan ei koskaan kerkeä miettiä asioita, niin olemme huonolla tiellä. Pitäisi siis osata myös vähän miettiäkin asioita, eikä vain heittää kevyttä herjaa Soinin tapaan.