Lupasin itselleni tarkastella näitä fyysikkojen väitteitä kriittisesti. Tarkoitan Gerhart Gerlichiä ja Ralf D.Tschauschneria. Tunnen itseni jotenkin hölmöksi. Tämä tehtävä on vähän samaa kuin, että minun pitäisi todistaa jollekin, että maa on pallo, eikä pannukakku. Mutta koska yritän aina pitää lupaukseni, niin pakko tähän kai on ryhtyä.
Näiden kahden sankarin väitteistä virisi aika vilkas keskustelu. Uuvuttava suorastaan. Sitä jauhamista oli satoja sivuja. Enkä jaksanut muuta kuin hiukan selailla niitä kommentteja. En tiedä kuinka paljon niissä oli järkeviä kommentteja - luultavasti aika vähän. Mutta niistä harvoista, joita luin oli yksi joka sai taas ajattelemaan asioita hiukan eri näkökulmasta. Joku kommentoija perusteli juttua niin, että jos kasvihuone ilmiötä ei olisi, niin silloin kuussa pitäisi olla yhtä lämmintä kuin maassa. Kuussahan ei ole ilmakehää ja jos kaasukehällä ei ole merkitystä, niin yhtä lämmintähän siellä pitäisi olla. Muistan vain miljoonia vuosia sitten nähneeni jonkin pätkän, jossa kerrottiin mitä tapahtuu kumihanskalle kuussa. Jos se on auringon valossa, niin se sulaa ja jos se on varjossa, niin se jäätyy niin, että lyötäessä sitä kiveä vasten se särkyy siruiksi. Sen perusteella siellä ei ole samat olosuhteet kuin täällä ja se todistaisi, että kasvihuoneilmiö on totta. En ole kuussa käynyt ja varsinkaan en ole siellä leikkinyt kumihanskojen kanssa, joten en tiedä valehdeltiinko minulle. Mutta tämän tyypin päättely on totta: Jos jossain väitteessä on ristiriita todellisuuden kanssa, niin väite on hyvinkin kyseenalainen. Kun mietin näiden kahden sankarin väitteitä, niin minut mykistää se asioiden määrä, mitä he joutuvat mitätöimään.
Ensinnäkin he joutuvat mitätöimään kasvihuoneilmiön. He joutuvat mitätöimään tuhansien ja tuhansien ilmastotieteilijöiden työn. Ehkä parasta, että teen luettelon siitä mitä kaikkea he joutuvat mitätöimään.
Kasvihuoneilmiön.
Koko meteorologian tieteenä.
Lämpötilamittaukset.
Napajäätikkö mittaukset.
Vesijärven jäättömän aikajakson tilastot.
Lintujen kevätmuuttojen aikaistuminen ja syysmuuttojen myöhentymisen.
Trooppisten tautien leviäminen.
Eläinlajien elinalueitten muuttumisen.
Merenpinnan kohoamisen.
Lumipeitteen mittaukset.
Helteeseen kuolleitten määrän.
En edes muista mitä kaikkea he joutuvat mitätöimään. Vaikka nämä kaksi sankaria ovat oikeita tiedemiehiä, niin silti heillä on yksi tyypillinen huuhaaihmisten vika. Se on se, että he mitätöivät teorioita, niin he eivät anna parempaa teoriaa selitykseksi miksi jotkut jutut tapahtuvat. He antavat useimmiten vallitsevaa selitystä huonomman selityksen tai mikä vielä tyypillisempää - eivät anna selitystä ollenkaan. Yllä olevan listan ilmiöihin he eivät ole mitään selitystä antaneet. Mutta lämpötilan mittauksiin tuli jokin selitys. Heidän ajatuksensa oli se, että maapallon lämpötilan mittaus on liian epämääräistä. Lämpötilan mittauspisteitä on liian vähän ja mittausväli liian pieni, jotta voisi laskea vuoden lämpökeskiarvoa. Varsin erikoinen selitys. Tosin se on paljon parempi selitys kuin kuin huuhaaihmisten selitys. Huuhaaihmiset selittävät, että mittausten takana on salaliitto, joka väärentää mittaustulokset. Hiukan parempi selitys on väittää, että mittaukset on tehty väärin. Onhan tämä heidän selityksensä oikeastaan aika nerokas. Siis se, että liian vähän mittauspisteitä ja liian harvoin mitattu. Ihmettelen vain tätä ajatusta. Kun ihmiseltä mitataan kuumetta, niin se mitataan vain yhdestä paikasta: Joko kainalosta, suusta, korvasta tai persereiästä. Mutta äärimmäisen harvoin kaikista niistä paikoista yhtä aikaa. Voisi väittää, että eihän yhdestä pisteestä voi saada käsitystä, että onko kuumetta vai ei. Vaikka maapallon lämpötilaa mitattaisiin vain yhdestä paikkaa, niin kyllä sekin voisi antaa jonkin kuvan siitä mihin ollaan menossa. En tiedä montako tuhatta (kymmentätuhatta?sataatuhatta?) mittauspistettä maapallolla on. Paljon niitä on ja vaikka ne ovat jakautuneet epätasaisesti, niin jotain ne kuitenkin mittaavat. Täytyy niitä olla satojatuhansia, koska pelkästään merissä on 7000 mittauspistettä.
Nämä sankarit voisivat selittää, että miksi napajäätikkö sulaa vaikka ilmasto ei lämpene?
maanantai 25. helmikuuta 2019
torstai 21. helmikuuta 2019
ILMASTO HUUHAATA 2
Aikaisemmin ihmettelin huuhaaihmisiä ja nyt aion ihmetellä niitä tiedemiehiä, jotka puuhastelevat ilmastohuuhaan parissa. En tarkoita niitä trolleja, jotka teeskentelevät olevansa tiedemiehiä, vaan ihan oikeita tiedemiehiä. Se ei ole mikään ihme, että tiedemiesten joukosta löytyy tämmöisiä. Joka ammatista löytyy mustia lampaita. On poliiseja, jotka ovat epärehellisiä, lääkäreitä, jotka vaarantavat ihmisten terveyden ja kirkonmiehiä, jotka rypevät synnissä. On luonnon laki, että heitä on. Ilmasto ja tiede maailmassa en tarkoita mustilla lampailla kriittisiä ihmisiä, sillä kriittisyys on tieteessä aa ja oo. Tarkoitan mustilla lampailla sitä, että heidän omat kriittiset lausahdukset eivät läpäise alkeellisintakaan kriittistä tarkastelua. Tämäinen kirjoitukseni perustuu siihen oletukseen, että ilmastonmuutos on minulle totta niin kauan kunnes toisin todistetaan.
Tässä asiassa minä olen ihmetellyt sitä, että mitä hyötyä jollekin tutkijalle on esittää näitä lainausmerkeissä "kriittisiä" kommentteja? Trollin ymmärtää: Hän saa säkkikaupalla rahaa fossiilisten polttoaineiden tuottajilta kun valehtelee, hämää ja sotkee asioita. Mutta tutkija menettää maineensa, eikä saa senttiäkään turveyhtiöltä. Tutkijan maine on hänen tärkein ominaisuutensa. Jos tutkijalta menee maine, niin hän ei sen jälkeen ole enää mitään. Mikä ihme saa siis heidän vaarantamaan yhden tärkeimmistä asioistaan? Tutkin asiaa ja huomasin, että on kolme syytä, miksi he näin tekevät. Yksi syy on se, että he ovat vanhentuneet ja tulleet niin seniileiksi, että he puhuvat ihan mitä sattuu. Tämä on vähän surullista, sillä käy helposti niin, että koko loistelias ura unohtuu jälkipolvilta ja he muistavat vain ne jutut, mitä he höperyyksissään viimeisinä aikoinaan päästelivät suustaan. Toinen ryhmä tekee sitä narsismin takia. Heidän tutkijan ura ei ole ollut kovinkaan loistelias ja he kaipaavat narsisminsa takia ihailua. Mikä olisi sen parempaa kuin mennä luennoimaan ilmastohuuhaaihmisille. Kun hän puhuu sitä, mitä arvaa kuulijakunnan haluavan kuulla, niin tuhannet palvovat spanielin silmät katsovat häntä ja saa raikuvat suosionosoitukset. Sillä ei ole mitään arvoa, että jälkipolvet tulevat vihaamaan ja pilkkaamaan hänen päättömistä kannanotoistaan. Tai oikeastaan on parempi, että jää historiaan esimerkkinä kelvottomasta ihmisestä kuin, että ei muistettaisi ollenkaan.
Kolmas tyyppi on mielenkiintoisin. He ovat riskin ottajia. Kuten jo sanoin, niin tutkijan yksi tärkeimmistä omaisuudesta on hänen maineensa. Mutta toinen tärkeä on se, että on löytänyt jotain, jota muut eivät ole löytäneet. Sellainen tutkija saa melkoisen maineen. Eli, kun hän väittää, että ilmastonmuutos on pötyä, niin hän riskeeraa oman maineensa, mutta siinä riskissä on se kannustin, että jos väite osoittautuukin todeksi, niin hän saa melkoisen maineen - hyvässä mielessä. Tätä asiaa voisi verrata hevosurheiluun. Hevosurheilussa veikataan, että mikä hevonen voittaa ravit. Jotkut hevoset ovat yleensä nopeampia kuin muut ja kun sitä veikkaa, niin saa rahaa. Mutta kun moni muukin on veikannut samaa hevosta, niin voittokerroin on pieni. Paljon suurempi on voittokerroin jos onnistuu veikkaamaan sellaista hevosta, jota kovin harva on ymmärtänyt veikata. Toisaalta ei kannata veikata sellaista hevosta, joka on makkaratehtaalle menossa, koska sen voittomahdollisuudet ovat olemattomia. Veikkaajat joutuvat joka kerta miettimään, että miten suuren riskin kannattaa ottaa, jotta kerroin olisi hyvä, mutta kuitenkin hevosella olisi edes jonkinlainen mahdollisuus voittaa. Juuri tätä tekevät nämä kolmannen tyypin tutkijat. Siinä on eräs merkillinen juttu. Se on se, että kaikki ne tutkijat, jota ovat veikanneet että ilmastonmuutos on höpöä ovat muilta aloilta kuin ilmastontutkimus alalta. Eikö ilmastotutkijoissa sitten ole riskinottajia? Tietenkin heissäkin niitä on. Mutta kysymys on siitä, että tilanne on kuin hevosveikkauksissa. Sitä voisi verrata siihen, että herra Jarmo Möttönen osallistuu hevosveikkaukseen ja veikkaa Ähläm Kiituria voittajaksi. Möttönen on veikannut vain koirakilpailuissa ja ei ymmärrä hevosurheilusta mitään ja hän häviää rahansa. Kukaan hevosurheilua tunteva ei veikkaa Ähläm Kiituria voittajaksi, koska kaikki tietävät, että sen voittomahdollisuudet ovat olemattomat. Aika toivottomalta tuntuu näitten kolmannen tyypin tutkijoiden riskinotto olevan. Jutussa kun on pelissä se, että heidän väitteensä voi kuka tahansa muu tutkija ottaa kriittiseen tarkasteluun ja jos ja kun väitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua, niin silloin peli on menetetty.
Tässä asiassa minä olen ihmetellyt sitä, että mitä hyötyä jollekin tutkijalle on esittää näitä lainausmerkeissä "kriittisiä" kommentteja? Trollin ymmärtää: Hän saa säkkikaupalla rahaa fossiilisten polttoaineiden tuottajilta kun valehtelee, hämää ja sotkee asioita. Mutta tutkija menettää maineensa, eikä saa senttiäkään turveyhtiöltä. Tutkijan maine on hänen tärkein ominaisuutensa. Jos tutkijalta menee maine, niin hän ei sen jälkeen ole enää mitään. Mikä ihme saa siis heidän vaarantamaan yhden tärkeimmistä asioistaan? Tutkin asiaa ja huomasin, että on kolme syytä, miksi he näin tekevät. Yksi syy on se, että he ovat vanhentuneet ja tulleet niin seniileiksi, että he puhuvat ihan mitä sattuu. Tämä on vähän surullista, sillä käy helposti niin, että koko loistelias ura unohtuu jälkipolvilta ja he muistavat vain ne jutut, mitä he höperyyksissään viimeisinä aikoinaan päästelivät suustaan. Toinen ryhmä tekee sitä narsismin takia. Heidän tutkijan ura ei ole ollut kovinkaan loistelias ja he kaipaavat narsisminsa takia ihailua. Mikä olisi sen parempaa kuin mennä luennoimaan ilmastohuuhaaihmisille. Kun hän puhuu sitä, mitä arvaa kuulijakunnan haluavan kuulla, niin tuhannet palvovat spanielin silmät katsovat häntä ja saa raikuvat suosionosoitukset. Sillä ei ole mitään arvoa, että jälkipolvet tulevat vihaamaan ja pilkkaamaan hänen päättömistä kannanotoistaan. Tai oikeastaan on parempi, että jää historiaan esimerkkinä kelvottomasta ihmisestä kuin, että ei muistettaisi ollenkaan.
Kolmas tyyppi on mielenkiintoisin. He ovat riskin ottajia. Kuten jo sanoin, niin tutkijan yksi tärkeimmistä omaisuudesta on hänen maineensa. Mutta toinen tärkeä on se, että on löytänyt jotain, jota muut eivät ole löytäneet. Sellainen tutkija saa melkoisen maineen. Eli, kun hän väittää, että ilmastonmuutos on pötyä, niin hän riskeeraa oman maineensa, mutta siinä riskissä on se kannustin, että jos väite osoittautuukin todeksi, niin hän saa melkoisen maineen - hyvässä mielessä. Tätä asiaa voisi verrata hevosurheiluun. Hevosurheilussa veikataan, että mikä hevonen voittaa ravit. Jotkut hevoset ovat yleensä nopeampia kuin muut ja kun sitä veikkaa, niin saa rahaa. Mutta kun moni muukin on veikannut samaa hevosta, niin voittokerroin on pieni. Paljon suurempi on voittokerroin jos onnistuu veikkaamaan sellaista hevosta, jota kovin harva on ymmärtänyt veikata. Toisaalta ei kannata veikata sellaista hevosta, joka on makkaratehtaalle menossa, koska sen voittomahdollisuudet ovat olemattomia. Veikkaajat joutuvat joka kerta miettimään, että miten suuren riskin kannattaa ottaa, jotta kerroin olisi hyvä, mutta kuitenkin hevosella olisi edes jonkinlainen mahdollisuus voittaa. Juuri tätä tekevät nämä kolmannen tyypin tutkijat. Siinä on eräs merkillinen juttu. Se on se, että kaikki ne tutkijat, jota ovat veikanneet että ilmastonmuutos on höpöä ovat muilta aloilta kuin ilmastontutkimus alalta. Eikö ilmastotutkijoissa sitten ole riskinottajia? Tietenkin heissäkin niitä on. Mutta kysymys on siitä, että tilanne on kuin hevosveikkauksissa. Sitä voisi verrata siihen, että herra Jarmo Möttönen osallistuu hevosveikkaukseen ja veikkaa Ähläm Kiituria voittajaksi. Möttönen on veikannut vain koirakilpailuissa ja ei ymmärrä hevosurheilusta mitään ja hän häviää rahansa. Kukaan hevosurheilua tunteva ei veikkaa Ähläm Kiituria voittajaksi, koska kaikki tietävät, että sen voittomahdollisuudet ovat olemattomat. Aika toivottomalta tuntuu näitten kolmannen tyypin tutkijoiden riskinotto olevan. Jutussa kun on pelissä se, että heidän väitteensä voi kuka tahansa muu tutkija ottaa kriittiseen tarkasteluun ja jos ja kun väitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua, niin silloin peli on menetetty.
tiistai 19. helmikuuta 2019
ILMASTO HUUHAATA
Eräs ilmastohuuhaa ihminen julkaisi vasepookissa tiede sivuston keskustelu sivun. Siinä keskusteltiin Gerhart Gerlichin ja Ralf D.Tschauschnerin ilmasto väitteistä. Toki minulla hälytyskellot kalkattivat jo siitä, että kuka tähän sivulle oli linkin laittanut. Vielä kovempi kalkatus alkoi kun luin otsikon: VUOSISADAN SUURIN HARHAOPPI - KASVIHUONEILMIÖ! Huuhaaihmisille kun on tyypillistä se, että he käyttävät vahvoja tunteisiin vetoavia sanavalintoja. No siinä oli monta muutakin hyvin tyypillistä huuhaaihmisten käyttämää niksiä. Näitä juttuja, jossa ilmastonmuutos perutaan on säännöllisin välein putkahdellut ja alan olla aika väsynyt ja kyyninen. Sulloin kyynisyyteni jonnekin mielen sopukoihin ja ajattelin, että entä jos juttu onkin totta? Sen selvittämiseen on varsin yksinkertainen keino: Tutkin asiaa sellaisesta lähteestä, jonka varmasti tiedän luotettavaksi. Jos siellä on tästä julkaisu, niin silloin se on suurella varmuudella totta. Luotettavin lienee Nature lehti. Menin sinne selaamaan aiheesta. Mutta paskat sieltä minä mitään lohtua saanut. Tästä artikkelista ei halaistua sanaa. Päinvastoin kymmeniä ja kymmeniä artikkeleita eri asioista mitä ilmastonmuutos aiheuttaa. Päätin mennä ilmatieteenlaitoksen sivulle. Yhtä lohduton lopputulos. Siellä kerrottiin kuinka kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana Grönlannin jääpeitteen sulamisnopeus on kasvanut 35 miljardista 215 miljardiin tonniin ja Etelämantereen 30 miljardista 147 miljardiin tonniin. Olisihan minun pitänyt tietää, että ei siellä mitään ollut. Tiede myös rakastaa sensaatioita ja olisihan se ollut melkoinen sensaatio jos kasvihuoneilmiö olisikin ollut pötyä. Kyllä siitä olisi kohistu niin paljon, että en olisi voinut olla huomaamatta tätä juttua.
Mutta näitä huuhaaihmisten ajattelutapaa minun järkeni ei suostu mitenkään ymmärtämään. Tieteessä kriittisyys on erittäin toivottu ominaisuus. Mutta näiden huuhaaihmisten kriittisyys on aivan kummallista: Luotettavia lähteitä kohtaan he ovat erittäin kriittisiä, mutta epäluotettaviin lähteisiin he suhtautuvat todella lapsellisen hyväuskoisesti. Jos heidän ajattelunsa olisi johdonmukaista, niin ensin he hylkäisivät kaikista epäluotettavimmat lähteet. Siinä menisi roskakoriin ensimmäisenä Suomen Uutiset ja kaikki ne, jotka eivät edes lupaa olla valehtelematta. Tai jos asiaa katsoo toisin päin, niin: jos he eivät luota maapallon kaikkein luotettavimpiin lähteisiin, niin silloin heidän ei pitäisi luottaa mihinkään lähteeseen. Näin heidän pitäisi johdonmukaisesti ajatella. Tästä taas pitäisi seurata se, että heillä ei voi olla mielipidettä ilmastonmuutokseen, ei maahanmuuttoon, ei mihinkään asiaan. Eihän heillä voi olla mielipidettä, kun kerta kaikki julkaistu tieto on epäluotettavaa. Ainoa mihin he voisivat luottaa olisi heidän oma tutkimuksensa. Paitsi, sen tekeminen on aika vaikeaa jos pitää käyttää matematiikkaa, sillä eihän voi olla varma, että matemaattiset väitteet pitävät paikkansa. Ja miksi ihmeessä tehdä omaa tutkimusta, koska se pitäisi julkaista ja kun se julkaistaan, niin sen luotettavuus muuttuu epäluotettavaksi. Ainoa asia mihin huuhaaihminen voi jollain varmuudella uskoa on se mitä hän on omin silmin nähnyt ja omin korvin kuullut. Mutta se taas on täysin merkityksetöntä, koska yhden ihmisen näkemät ja kuulevat asiat ovat niin mitätön juttu oman kylän ihmisten kokemusten joukossa. Saatikka jos miettii koko maapallon ihmisten näkemiä ja kuulevia asioita.
Mutta näitä huuhaaihmisten ajattelutapaa minun järkeni ei suostu mitenkään ymmärtämään. Tieteessä kriittisyys on erittäin toivottu ominaisuus. Mutta näiden huuhaaihmisten kriittisyys on aivan kummallista: Luotettavia lähteitä kohtaan he ovat erittäin kriittisiä, mutta epäluotettaviin lähteisiin he suhtautuvat todella lapsellisen hyväuskoisesti. Jos heidän ajattelunsa olisi johdonmukaista, niin ensin he hylkäisivät kaikista epäluotettavimmat lähteet. Siinä menisi roskakoriin ensimmäisenä Suomen Uutiset ja kaikki ne, jotka eivät edes lupaa olla valehtelematta. Tai jos asiaa katsoo toisin päin, niin: jos he eivät luota maapallon kaikkein luotettavimpiin lähteisiin, niin silloin heidän ei pitäisi luottaa mihinkään lähteeseen. Näin heidän pitäisi johdonmukaisesti ajatella. Tästä taas pitäisi seurata se, että heillä ei voi olla mielipidettä ilmastonmuutokseen, ei maahanmuuttoon, ei mihinkään asiaan. Eihän heillä voi olla mielipidettä, kun kerta kaikki julkaistu tieto on epäluotettavaa. Ainoa mihin he voisivat luottaa olisi heidän oma tutkimuksensa. Paitsi, sen tekeminen on aika vaikeaa jos pitää käyttää matematiikkaa, sillä eihän voi olla varma, että matemaattiset väitteet pitävät paikkansa. Ja miksi ihmeessä tehdä omaa tutkimusta, koska se pitäisi julkaista ja kun se julkaistaan, niin sen luotettavuus muuttuu epäluotettavaksi. Ainoa asia mihin huuhaaihminen voi jollain varmuudella uskoa on se mitä hän on omin silmin nähnyt ja omin korvin kuullut. Mutta se taas on täysin merkityksetöntä, koska yhden ihmisen näkemät ja kuulevat asiat ovat niin mitätön juttu oman kylän ihmisten kokemusten joukossa. Saatikka jos miettii koko maapallon ihmisten näkemiä ja kuulevia asioita.
keskiviikko 13. helmikuuta 2019
IHMISEN HINTA
Aikoinaan sellunkeittäjien nokkamies sanoi, että sairaanhoitajille ei ole järkevää maksaa kunnon palkkaa, koska he eivät tee tuottavaa työtä. Hän tarkoitti, että ihmisten parantamisesta ei koidu sellaista rahallista etua, jota voisi myydä niin kuin selluloosaa voi myydä. Tämä ajatus on mielenkiintoinen. Palon torjunta puolella ihmisen hinta on määritelty miljoonaksi euroksi. Siellä ei ole eritelty, että onko kysymyksessä hyödytön ihminen vai ei, vaan kaikki - myös vanhukset ovat miljoonan arvoisia. Tässä on ajatus, että ihmisen koulutukseen ja kaikkeen on sijoitettu niin paljon rahaa, että ihmisen kuolema on sama kuin jostain koneesta rikkoutuisi lopullisesti osa, jonka arvo on se miljoona. Tämän ajatuksen mukaan jokainen henki, jonka sairaanhoitaja on pelastanut, on miljoonan arvoinen ja siten työ on tuottavaa. Sellunkeittäjän lausahdus voidaan tulkita myös niin, että hänen henkensä ei ole minkään arvoinen, joten sairaanhoitajien kannattaa mieluummin hoitaa meitä muita, joiden arvo on se miljoona. Toivottavasti hän osaa ajatella johdonmukaisesti kun tulee terveydellisiä ongelmia. Tosin en tiedä onko hän enää hengissä.
Raha on toki aika hyvä mittari mittaamaan monia asioita. Jotkut kyllä sanovat, että on niitä muitakin mittareita, joilla asioita mitataan. Ihmisarvo on yksi mittari. Se mittaa kuinka arvokas ihminen on ihmisenä, eikä rahassa mitattuna. Ihmisarvo paljastuu vasta ihmisen kuoltua. Monet taiteilijat hämmästyisivät kuolemansa jälkeen sitä, että miten arvokkaita he ovat olleet. Tähän ihmisarvoon on hyvin vähän luotettavia mittareita. Ja poikkeuksetta se ihmisarvo selviää vasta sitten kun ihminen on kuollut. Mutta on olemassa yksi tapa mitata ihmisarvoa: Se on se, että miten paljon kuolemasta kohistaan. Se on huono mittari, jos ei ole mittayksikköä. Siksi kehittelin mittayksikön. Valitsin mittayksiköksi kohusen. Kohunen mittaa kohun suuruutta. Toistaiseksi en ole järjestänyt kohuja suuruus järjestykseen, vaan yksi julkaisu on 10000 kohusen suuruinen. Otetaan esimerkiksi holokausti. Siitä on kohistu aivan valtavasti ja kohistaan yhä. Yhden juutalaisen ihmisarvo saadaan selville kun kerrotaan julkaisujen määrä 10000 kohusella ja jaetaan kuudella miljoonalla tapetulla juutalaisella. Yhden juutalaisen ihmisarvoksi saadaan 2000. Mutta tämä luku ei kerro mitään, jos ei ole mihin verrata. Jos taulukkoon pistetään Stalinin tappamat omat kansalaiset, niin saadaan selville, että yksi juutalainen on kymmeniä tuhansia kertoja arvokkaampi kuin yksi venäläinen. Tämä johtuu siitä, että Stalinin tappamia venäläisiä oli 30 miljoonaa, mutta niistä ei ole vaivauduttu julkaisemaan juuri mitään. Maon tappamat kiinalaiset ovat sitäkin arvottomampia.
Mutta tämä ihmisarvo on paljon monimutkaisempi asia kuin voisi kuvitella. Otetaan esimerkiksi punavankileirillä kuolleet punaiset. Leireillä kuoli 13 000 ihmistä. Tässä tullaan aika merkilliseen ihmisarvoon. Neuvostoliittoon paenneista Stalin tappoi 30 000. Mutta tästä asiasta vain MOT ohjelma on tehnyt ohjelman. Tästä kun lasketaan, niin saman ihmisen ihmisarvo olisi 231 000 kertaa arvokkaampi jos hän jäisi vankileirille kuin jos hän pakenisi Neuvostoliittoon. Jälkiviisaana on hyvä sanoa, että olisi kannattanut jäädä vankileirille kuolemaan kun silloin sai paremman ihmisarvon. Lisäksi oli paljon todennäköisempää saada surmansa Neuvostoliitossa.
Raha on toki aika hyvä mittari mittaamaan monia asioita. Jotkut kyllä sanovat, että on niitä muitakin mittareita, joilla asioita mitataan. Ihmisarvo on yksi mittari. Se mittaa kuinka arvokas ihminen on ihmisenä, eikä rahassa mitattuna. Ihmisarvo paljastuu vasta ihmisen kuoltua. Monet taiteilijat hämmästyisivät kuolemansa jälkeen sitä, että miten arvokkaita he ovat olleet. Tähän ihmisarvoon on hyvin vähän luotettavia mittareita. Ja poikkeuksetta se ihmisarvo selviää vasta sitten kun ihminen on kuollut. Mutta on olemassa yksi tapa mitata ihmisarvoa: Se on se, että miten paljon kuolemasta kohistaan. Se on huono mittari, jos ei ole mittayksikköä. Siksi kehittelin mittayksikön. Valitsin mittayksiköksi kohusen. Kohunen mittaa kohun suuruutta. Toistaiseksi en ole järjestänyt kohuja suuruus järjestykseen, vaan yksi julkaisu on 10000 kohusen suuruinen. Otetaan esimerkiksi holokausti. Siitä on kohistu aivan valtavasti ja kohistaan yhä. Yhden juutalaisen ihmisarvo saadaan selville kun kerrotaan julkaisujen määrä 10000 kohusella ja jaetaan kuudella miljoonalla tapetulla juutalaisella. Yhden juutalaisen ihmisarvoksi saadaan 2000. Mutta tämä luku ei kerro mitään, jos ei ole mihin verrata. Jos taulukkoon pistetään Stalinin tappamat omat kansalaiset, niin saadaan selville, että yksi juutalainen on kymmeniä tuhansia kertoja arvokkaampi kuin yksi venäläinen. Tämä johtuu siitä, että Stalinin tappamia venäläisiä oli 30 miljoonaa, mutta niistä ei ole vaivauduttu julkaisemaan juuri mitään. Maon tappamat kiinalaiset ovat sitäkin arvottomampia.
Mutta tämä ihmisarvo on paljon monimutkaisempi asia kuin voisi kuvitella. Otetaan esimerkiksi punavankileirillä kuolleet punaiset. Leireillä kuoli 13 000 ihmistä. Tässä tullaan aika merkilliseen ihmisarvoon. Neuvostoliittoon paenneista Stalin tappoi 30 000. Mutta tästä asiasta vain MOT ohjelma on tehnyt ohjelman. Tästä kun lasketaan, niin saman ihmisen ihmisarvo olisi 231 000 kertaa arvokkaampi jos hän jäisi vankileirille kuin jos hän pakenisi Neuvostoliittoon. Jälkiviisaana on hyvä sanoa, että olisi kannattanut jäädä vankileirille kuolemaan kun silloin sai paremman ihmisarvon. Lisäksi oli paljon todennäköisempää saada surmansa Neuvostoliitossa.
sunnuntai 10. helmikuuta 2019
EVAKKOPATSAS
Aamun ESSässä pääkirjoitus käsitteli sitä kärhämää, mitä evakko patsas hanke on herättänyt. Kirjoitus oli osuva ja siksi en siihen ota mitään kantaa. Muuhun kylläkin. Näin kuvan siitä ehdotelmasta mitä ollaan aikeissa Lahteen pystyttää. Niin hyvin kun kolmiulotteisesta aikeesta voi kaksiulotteisesta kuvasta arvioida, niin oli pakko todeta, että kyllä mielikuvitus ja taiteellisuus on täysin unohdettu ehdotelmasta. Suomessa on tapana aliarvioida urheilijoiden saavutuksia tekemällä heistä näköispatsaita - ja mieluummin huonoja näköispatsaita. Tämä on siis maan tapa. Aika monen mielestä se on hyvä tapa, sillä urheilu saavutukset ovat niin merkityksettömiä, että he eivät ansaitsekaan parempaa. Minä en ota siihen kantaa, että ovatko heidän saavutuksensa niin merkityksettömiä vai ei, mutta tosiasia on, että ei heidän saavutuksiaan ainakaan muistomerkeillä kunnioiteta. Mutta siitä olen vakuuttunut, että tämä evakko tapaus on niin merkittävä, että he ansaitsevat muistomerkin ja hyvän muistomerkin. Kun ottaa huomioon, että anastetusta Karjalasta tuli Suomeen melkein puoli miljoonaa evakkoa, jotka asutettiin ja työllistettiin parsissa vuodessa. Jo tämä asia on melkoinen saavutus. Tästä herää ajatus, että oliko sen aikaiset ihmiset paljon taitavampia asioiden junailijoita kuin nykyinen väestö? Silloin puoli miljoonaa asutettiin ja työllistettiin ja nykyiset päättäjät ovat täysin liemessä kun pitäisi muutama tuhat pakolaista asuttaa ja työllistää. Mutta tämä ei liity patsaaseen - heräsi vain tämmöinen ajatus.
Sitten kun ajattelee niitä tuntemuksia, mitä nämä ihmiset ovat tunteneet. Tulee vieras valta, joka sanoo, että tämä teidän talonne ja viljelyksenne kuuluu nyt meille. Tuntemuksia kun pitää kiireesti ottaa mukaan mitä kerkeää ottaa ja sitten kävellä päiviä tai viikkoja samoissa vaatteissa kilometri kilometrin jälkeen. Kyllä tämmöinen juttu ansaitsisi muistomerkin ja hyvän sellaisen. Aika hassua, miten tässäkin asiassa ihmiset ymmärtävät tahallaan väärin. Tuntuu, että monet ovat tuohtuneita siitä, että ei haluta evakoista muistomerkkiä. Kukaan ei ole sanonut, että sitä ei pitäisi tehdä, vaan monet minun laillani haluavat merkittävän muistomerkin, eikä niitä surkeita mitäänsanomattomia näköismuistomerkkejä.
Nämä patsas keskustelut ovat oikeastaan aika hupaisia. Tuntuu, että ne noudattavat aina samaa kaavaa. Mutta se asia jääköön. Asiaa voisi ajatella siltä kannalta, että mikä on resurssien haaskausta? Tässä hankkeessa on takana talkoo porukka ja yksityistä rahaa. Yksityiset ihmiset saavat toki panna rahansa mihin itse haluavat - ainakin laillisiin hankkeisiin. Mutta asia onkin eri jos heidän on tarkoitus julkisille paikoille pystyttää jotain. Silloin päättäjillä on ja pitääkin olla sanavalta asiaan. Ymmärrän hyvin, etteivät päättäjät halua Lahdesta sellaista kuvaa, että tämä on junttila. Eivät, vaikka se olisikin totta. Sitten jos hankkeelle tulee julkista rahaa, niin silloin tilanne on vielä enemmän päättäjien päätettäviä asioita. Olisi aikamoista rahojen tuhlausta pystyttää surkea näköispatsas - ihan riippumatta siitä onko se yksityistä rahaa vai julkista rahaa. Siellä se mitäänsanomaton patsas nököttäisi vuosia kenenkään noteeraamatta. Paljon viisaampi investointi olisi tehdä patsas, joka herättää jo nyt muitakin ajatuksia kuin pelkän toteamuksen ja joka herättää vielä vuosienkin päästä ajatuksia ja tunteita. Ja mikä mielikuva etu kaupungille olisi se jos on patsaita, jotka osoittavat, että tämä kaupunki on henkisesti vireä.
En tiedä kuinka totta on ajatus, että suuri rahvas on taiteellisissa asioissa aina sata vuotta ajastaan jäljessä. Voi olla, että äänekkäät häiriköt antavat vain vääristyneen kuvan rahvaan taiteellisesta mausta. Kun en tiedä, niin en uskalla siihenkään asiaan ottaa kantaa. Tämä maailman yksi muuttumaton sääntö on, että maailma muuttuu väistämättä. Taide muuttuu. Jopa urheilu muuttuu. Tuskin jääkiekkovalmentajat itsepintaisesti käyttävät viisikymmentä vuotta vanhoja valmennus menetelmiä. Eikä kuvanveistäjätkään jaksa niitä näköispatsaita värkätä - ainakaan kunnon taiteilijat. No tässä liioittelen - onhan niitä kunnon taiteilijoitakin, jotka tekevät näköistä.
Sitten kun ajattelee niitä tuntemuksia, mitä nämä ihmiset ovat tunteneet. Tulee vieras valta, joka sanoo, että tämä teidän talonne ja viljelyksenne kuuluu nyt meille. Tuntemuksia kun pitää kiireesti ottaa mukaan mitä kerkeää ottaa ja sitten kävellä päiviä tai viikkoja samoissa vaatteissa kilometri kilometrin jälkeen. Kyllä tämmöinen juttu ansaitsisi muistomerkin ja hyvän sellaisen. Aika hassua, miten tässäkin asiassa ihmiset ymmärtävät tahallaan väärin. Tuntuu, että monet ovat tuohtuneita siitä, että ei haluta evakoista muistomerkkiä. Kukaan ei ole sanonut, että sitä ei pitäisi tehdä, vaan monet minun laillani haluavat merkittävän muistomerkin, eikä niitä surkeita mitäänsanomattomia näköismuistomerkkejä.
Nämä patsas keskustelut ovat oikeastaan aika hupaisia. Tuntuu, että ne noudattavat aina samaa kaavaa. Mutta se asia jääköön. Asiaa voisi ajatella siltä kannalta, että mikä on resurssien haaskausta? Tässä hankkeessa on takana talkoo porukka ja yksityistä rahaa. Yksityiset ihmiset saavat toki panna rahansa mihin itse haluavat - ainakin laillisiin hankkeisiin. Mutta asia onkin eri jos heidän on tarkoitus julkisille paikoille pystyttää jotain. Silloin päättäjillä on ja pitääkin olla sanavalta asiaan. Ymmärrän hyvin, etteivät päättäjät halua Lahdesta sellaista kuvaa, että tämä on junttila. Eivät, vaikka se olisikin totta. Sitten jos hankkeelle tulee julkista rahaa, niin silloin tilanne on vielä enemmän päättäjien päätettäviä asioita. Olisi aikamoista rahojen tuhlausta pystyttää surkea näköispatsas - ihan riippumatta siitä onko se yksityistä rahaa vai julkista rahaa. Siellä se mitäänsanomaton patsas nököttäisi vuosia kenenkään noteeraamatta. Paljon viisaampi investointi olisi tehdä patsas, joka herättää jo nyt muitakin ajatuksia kuin pelkän toteamuksen ja joka herättää vielä vuosienkin päästä ajatuksia ja tunteita. Ja mikä mielikuva etu kaupungille olisi se jos on patsaita, jotka osoittavat, että tämä kaupunki on henkisesti vireä.
En tiedä kuinka totta on ajatus, että suuri rahvas on taiteellisissa asioissa aina sata vuotta ajastaan jäljessä. Voi olla, että äänekkäät häiriköt antavat vain vääristyneen kuvan rahvaan taiteellisesta mausta. Kun en tiedä, niin en uskalla siihenkään asiaan ottaa kantaa. Tämä maailman yksi muuttumaton sääntö on, että maailma muuttuu väistämättä. Taide muuttuu. Jopa urheilu muuttuu. Tuskin jääkiekkovalmentajat itsepintaisesti käyttävät viisikymmentä vuotta vanhoja valmennus menetelmiä. Eikä kuvanveistäjätkään jaksa niitä näköispatsaita värkätä - ainakaan kunnon taiteilijat. No tässä liioittelen - onhan niitä kunnon taiteilijoitakin, jotka tekevät näköistä.
perjantai 8. helmikuuta 2019
KESKIAIKA 2
Kalle kävi kylässä ja puhui viisauksia. Yksi viisaus tuli kuin tilauksesta. Hän kertoi, että on kolme tietämyksen tasoa. Taso yksi: Me tiedämme tietävämme. Taso kaksi: Me tiedämme mitä emme tiedä. Taso kolme: Me emme tiedä mitä me emme tiedä. Tämän viisauden Kalle oli kuullut joltain toiselta viisaalta. Kun hän oli tämän viisauden minulle kertonut, niin heti kuultuani se oli itsestään selvyys. Ennen kuulemista en olisi edes tullut ajatelleeksi moista. Mutta tämä ajatus sopi tähän aikaan erinomaisesti. Minä kun olen sen yhden huilunsoiton opettajan aktivoimana pohdiskellut tietämystä jatkuvasti. Tarkemmin mietittynä me elämme aikaa, jolloin melkoisella varmuudella kaikki kolme tietämyksen tasoa ovat läsnä. Tosin siihen on vaikea ottaa kantaa, että onko se taso voimassa, että me emme tiedä mitä me emme tiedä. Mutta uskaltaisin melkein lyödä vetoa sen puolesta. Aina ennenkin on nämä kolme tasoa olleet voimassa.
Me ilkumme ja päivittelemme keskiajan ihmisiä siitä, että miten tyhmiä he ovat olleet. Tässä ilkkumisessa on vahva jälkiviisauden maku. Alitajuisesti me oletamme, että heillä on ollut sama tietämys kuin meillä nyt on. Mutta jos ollaan tarkkoja, niin silloin on monta asiaa joista he eivät edes tiedä, etteivät tiedä. Jos vertaamme tämän tietämystaso teorian näkökulmasta sitä aikaa meidän nykyiseen aikaan, niin tulos on aika masentava. Kun miettii kaikkea sitä huuhaata, niin enemmän meidän pitäisi ilkkua nykyaikaa. Monet huuhaa jutut perustuvat sellaisiin asioihin joiden me tiedämme olevan perättömiä. Voisin luetella ison nipun näitä asioita, mutta tilan säästämiseksi mainitsen vain pari kolme. Homeopatiaa on tutkittu paljon ja todettu sen olevan melkein yhtä tehokas kuin lumelääkityksen. Iirisdiagnostiikka on tutkimuksessa todettu täydeksi paskaksi. Monet uskovat ilmastonmuutoksen olevan pötyä, vaikka se on tieteellisesti todettu olevan järkyttävän totta.
Sitten se hörhön kirjoitus "vastalääke" sivustoa vastaan oli aika mielenkiintoinen. Tämän kirjoittajan yksi kummallinen ajatus oli: "lääketieteen opiskelijatko muka osaavat kertoa totuuden?" Hänelle ei tullut edes mielen viereen sellainen ajatus, että tuskin nämä opiskelijat sanoisivat vankkoja mielipiteitä sellaisista asioista joista ei ole mitään näyttöä. Yliopisto on sellainen maailma, että siellä jos jossain osataan erottaa ne asiat, joista varmuudella tiedetään niistä asioista, joita ei vielä tiedetä. Tässä asiassa huuhaa maailma eroaa täysin tiede maailmasta.
Mutta täytyy tälle hörhölle nostaa hattua, sillä hänen kirjoituksensa oli erittäin hyvää mainosta Vastalääke yhdistykselle. Hänen innoittamana olen nyt tutustunut yhdistyksen sivustoon.
Vaikka ilkuin nykyaikaa siitä, että me olemme typerämpiä kuin keskiajan ihmiset kun uskomme sellaiseen, minkä meidän pitäisi tietää olevan perätöntä, niin ei ihan oikeasti ajattele näin. Oikeasti ajattelen, että tuskin ihminen on muutamassa sadassa vuodessa muuttunut miksikään. Uskon, että keskiajalla on ollut samalla tavalla ihmisiä, jotka uskovat ihan mihin tahansa ja sitten on ihmisiä, joilla on terve epäilys kaikkea kohtaan ja sitten ihmisiä siltä väliltä. Mutta varon visusti paljastamasta kenellekään, että näin ajattelen, sillä on paljon herkullisempaa esittää, että me olemme typerämpiä kuin ihmiset keskiajalla. Lisäksi nämä huuhaa ihmiset ansaitsevat henkisen rangaistuksen jääräpäisyydestään. Tämä ilkkuminen on hyvä rangaistus.
Me ilkumme ja päivittelemme keskiajan ihmisiä siitä, että miten tyhmiä he ovat olleet. Tässä ilkkumisessa on vahva jälkiviisauden maku. Alitajuisesti me oletamme, että heillä on ollut sama tietämys kuin meillä nyt on. Mutta jos ollaan tarkkoja, niin silloin on monta asiaa joista he eivät edes tiedä, etteivät tiedä. Jos vertaamme tämän tietämystaso teorian näkökulmasta sitä aikaa meidän nykyiseen aikaan, niin tulos on aika masentava. Kun miettii kaikkea sitä huuhaata, niin enemmän meidän pitäisi ilkkua nykyaikaa. Monet huuhaa jutut perustuvat sellaisiin asioihin joiden me tiedämme olevan perättömiä. Voisin luetella ison nipun näitä asioita, mutta tilan säästämiseksi mainitsen vain pari kolme. Homeopatiaa on tutkittu paljon ja todettu sen olevan melkein yhtä tehokas kuin lumelääkityksen. Iirisdiagnostiikka on tutkimuksessa todettu täydeksi paskaksi. Monet uskovat ilmastonmuutoksen olevan pötyä, vaikka se on tieteellisesti todettu olevan järkyttävän totta.
Sitten se hörhön kirjoitus "vastalääke" sivustoa vastaan oli aika mielenkiintoinen. Tämän kirjoittajan yksi kummallinen ajatus oli: "lääketieteen opiskelijatko muka osaavat kertoa totuuden?" Hänelle ei tullut edes mielen viereen sellainen ajatus, että tuskin nämä opiskelijat sanoisivat vankkoja mielipiteitä sellaisista asioista joista ei ole mitään näyttöä. Yliopisto on sellainen maailma, että siellä jos jossain osataan erottaa ne asiat, joista varmuudella tiedetään niistä asioista, joita ei vielä tiedetä. Tässä asiassa huuhaa maailma eroaa täysin tiede maailmasta.
Mutta täytyy tälle hörhölle nostaa hattua, sillä hänen kirjoituksensa oli erittäin hyvää mainosta Vastalääke yhdistykselle. Hänen innoittamana olen nyt tutustunut yhdistyksen sivustoon.
Vaikka ilkuin nykyaikaa siitä, että me olemme typerämpiä kuin keskiajan ihmiset kun uskomme sellaiseen, minkä meidän pitäisi tietää olevan perätöntä, niin ei ihan oikeasti ajattele näin. Oikeasti ajattelen, että tuskin ihminen on muutamassa sadassa vuodessa muuttunut miksikään. Uskon, että keskiajalla on ollut samalla tavalla ihmisiä, jotka uskovat ihan mihin tahansa ja sitten on ihmisiä, joilla on terve epäilys kaikkea kohtaan ja sitten ihmisiä siltä väliltä. Mutta varon visusti paljastamasta kenellekään, että näin ajattelen, sillä on paljon herkullisempaa esittää, että me olemme typerämpiä kuin ihmiset keskiajalla. Lisäksi nämä huuhaa ihmiset ansaitsevat henkisen rangaistuksen jääräpäisyydestään. Tämä ilkkuminen on hyvä rangaistus.
sunnuntai 3. helmikuuta 2019
Keskiaika
Tiedämme, että verkossa on paljon paskaa. Eräs asia verkossa on viime päivinä putkahtanut esiin usein. Siellä on irvailtu sillä, että vaikka on ilmastonmuutos, niin Amerikoissa on ennätys kovat pakkaset ja Suomessa on valtavat lumikinokset. Irvailulla on tarkoitus tuoda esiin ajatus, että ilmastonmuutos on pötyä. Näissä irvailuissa on monta omituista piirrettä. Yksi omituisuus on tämä tapa yrittää vaikuttaa tieteellisesti ajatteleviin ihmisiin. Tieteellisesti ajattelevat eivät muuta kantaansa irvailun tai jankuttamisen takia. Ainoa mikä saa meidät muuttamaan käsityksiämme on tieteellinen tutkimus. Tätä olen joutunut jankuttamaan ja jankuttamaan kun näiden huuhaa ihmisten kalloihin ei mahdu tämä asia. Nämä huuhaa ihmiset tuntuvat olevan aika varmoja asiastaan. Jos he kerran ovat varmoja, niin miksi he eivät tee asiasta tutkimusta ja julkaise sitä? Tuollainen tiedon pimittäminen on vastuutonta. Kun he julkaisevat tiedon, niin enää ei tarvitse valtavia kansainvälisiä kokouksia, jossa mietitään päät savuten miten saadaan hiiltä vähennettyä. Eikä tarvitse tehdä kalliita rajoituksia hiilen käytölle. Tästä kaikesta päästäisiin kun he nyt suostuisivat tekemään sen tutkimuksen. Jos nämä yksilöt ovat vastuuttomia, niin myös fossiilisten polttoaineiden firmat ovat sitä. Miksi ihmeessä nämä firmat maksavat miljoonia ja miljoonia trolleille siitä että he valehtelevat, petkuttavat ja hämäävät ihmisiä? Eikö firmojen kannattaisi maksaa tutkijoille, että he tutkimuksissaan todistaisivat asian?
Mutta jos nämä huuhaa ihmiset eivät ole aivan varmoja väitteistään, niin silloin he ovat vielä moraalittomampia ja vielä vastuuttomampia. Hehän huterien perustein pyrkivät estämään, että jotain tehtäisiin ihmiskunnan pelastamiseksi. Voiko enää moraalittomampaa olla?
Mainitsin jo siitä, että huuhaa ihmisten menetelmä on väärä, koska irvailulla ei käsityksiä muuteta. Oikeastaan tämä pilkka ja irvailu on ainoa sopiva tapa käsitellä huuhaa ihmisten väitteitä. Uskomus ihmiset eivät kyllä millään muuta päähänpinttymiään, joten pilkka on tavallaan vain rangaistus heidän jääräpäisyydestään. Tai jos ollaan tarkkoja, niin jos jokin saa uskomus ihmisen muuttamaan käsityksensä on pilkka. Uskomus ihminen muuttaa käsityksensä sitten kun vertaistukiverkko on huvennut niin paljon, että he alkavat olla naurettavia omien käsitystensä takia. Siksi pilkka voisi olla asia, joka harventaisi vertaistukiverkkoa.
Yksi omituinen asia on tämä irvailun aihe. Nämä uskomus ihmiset irvailevat sillä, että Amerikoissa on ennätys kovat pakkaset. Erikoista tässä on se, että ilmastotieteilijät ovat jatkuvasti toitottaneet, että ilmastonmuutos aiheuttaa ääri-ilmiöitä. Nämä siis irvailevat sillä, että ilmastotieteilijät ovat ennustaneet oikein. Mutta he eivät tajua kuinka omituiselta heidän irvailunsa kuulostaa. Eivätkä he taida tajuta kuinka naurettaviksi he tekevät itsensä tässä asiassa.
Mitään tutkimusta nämä uskomus ihmiset eivät ole tehneet, joten pysyn entisessä kannassani.
Siihen liittyen: Jälleen on rikottu pari lämpö ennätystä. Australiassa tammikuu oli mittaushistorian lämpimin kuukausi ja samoin siellä rikottiin mittaushistorian lämpöennätys. Jos olisin ilkeä, niin sanoisin, että tämä on australialaisille oikein, koska heidän käsityksensä ilmastonmuutoksesta on uskomuksia, eikä tietoa.
Mutta jos nämä huuhaa ihmiset eivät ole aivan varmoja väitteistään, niin silloin he ovat vielä moraalittomampia ja vielä vastuuttomampia. Hehän huterien perustein pyrkivät estämään, että jotain tehtäisiin ihmiskunnan pelastamiseksi. Voiko enää moraalittomampaa olla?
Mainitsin jo siitä, että huuhaa ihmisten menetelmä on väärä, koska irvailulla ei käsityksiä muuteta. Oikeastaan tämä pilkka ja irvailu on ainoa sopiva tapa käsitellä huuhaa ihmisten väitteitä. Uskomus ihmiset eivät kyllä millään muuta päähänpinttymiään, joten pilkka on tavallaan vain rangaistus heidän jääräpäisyydestään. Tai jos ollaan tarkkoja, niin jos jokin saa uskomus ihmisen muuttamaan käsityksensä on pilkka. Uskomus ihminen muuttaa käsityksensä sitten kun vertaistukiverkko on huvennut niin paljon, että he alkavat olla naurettavia omien käsitystensä takia. Siksi pilkka voisi olla asia, joka harventaisi vertaistukiverkkoa.
Yksi omituinen asia on tämä irvailun aihe. Nämä uskomus ihmiset irvailevat sillä, että Amerikoissa on ennätys kovat pakkaset. Erikoista tässä on se, että ilmastotieteilijät ovat jatkuvasti toitottaneet, että ilmastonmuutos aiheuttaa ääri-ilmiöitä. Nämä siis irvailevat sillä, että ilmastotieteilijät ovat ennustaneet oikein. Mutta he eivät tajua kuinka omituiselta heidän irvailunsa kuulostaa. Eivätkä he taida tajuta kuinka naurettaviksi he tekevät itsensä tässä asiassa.
Mitään tutkimusta nämä uskomus ihmiset eivät ole tehneet, joten pysyn entisessä kannassani.
Siihen liittyen: Jälleen on rikottu pari lämpö ennätystä. Australiassa tammikuu oli mittaushistorian lämpimin kuukausi ja samoin siellä rikottiin mittaushistorian lämpöennätys. Jos olisin ilkeä, niin sanoisin, että tämä on australialaisille oikein, koska heidän käsityksensä ilmastonmuutoksesta on uskomuksia, eikä tietoa.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
