sunnuntai 10. helmikuuta 2019

EVAKKOPATSAS

Aamun ESSässä pääkirjoitus käsitteli sitä kärhämää, mitä evakko patsas hanke on herättänyt.  Kirjoitus oli osuva ja siksi en siihen ota mitään kantaa. Muuhun kylläkin.  Näin kuvan siitä ehdotelmasta mitä ollaan aikeissa Lahteen pystyttää.  Niin hyvin kun kolmiulotteisesta aikeesta voi kaksiulotteisesta kuvasta arvioida, niin oli pakko todeta, että kyllä mielikuvitus ja taiteellisuus on täysin unohdettu ehdotelmasta.  Suomessa on tapana aliarvioida urheilijoiden saavutuksia tekemällä heistä näköispatsaita - ja mieluummin huonoja näköispatsaita.  Tämä on siis maan tapa.  Aika monen mielestä se on hyvä tapa, sillä urheilu saavutukset ovat niin merkityksettömiä, että he eivät ansaitsekaan parempaa.  Minä en ota siihen kantaa, että ovatko heidän saavutuksensa niin merkityksettömiä vai ei, mutta tosiasia on, että ei heidän saavutuksiaan ainakaan muistomerkeillä kunnioiteta.  Mutta siitä olen vakuuttunut, että tämä evakko tapaus on niin merkittävä, että he ansaitsevat muistomerkin ja hyvän muistomerkin. Kun ottaa huomioon, että anastetusta Karjalasta tuli Suomeen melkein puoli miljoonaa evakkoa, jotka asutettiin ja työllistettiin parsissa vuodessa.  Jo tämä asia on melkoinen saavutus.  Tästä herää ajatus, että oliko sen aikaiset ihmiset paljon taitavampia asioiden junailijoita kuin nykyinen väestö?  Silloin puoli miljoonaa asutettiin ja työllistettiin ja nykyiset päättäjät ovat täysin liemessä kun pitäisi muutama tuhat pakolaista asuttaa ja työllistää. Mutta tämä ei liity patsaaseen - heräsi vain tämmöinen ajatus.
Sitten kun ajattelee niitä tuntemuksia, mitä nämä ihmiset ovat tunteneet. Tulee vieras valta, joka sanoo, että tämä teidän talonne ja viljelyksenne kuuluu nyt meille. Tuntemuksia kun pitää kiireesti ottaa mukaan mitä kerkeää ottaa ja sitten kävellä päiviä tai viikkoja samoissa vaatteissa kilometri kilometrin jälkeen.  Kyllä tämmöinen juttu ansaitsisi muistomerkin ja hyvän sellaisen.  Aika hassua, miten tässäkin asiassa ihmiset ymmärtävät tahallaan väärin. Tuntuu, että monet ovat tuohtuneita siitä, että ei haluta evakoista muistomerkkiä. Kukaan ei ole sanonut, että sitä ei pitäisi tehdä, vaan monet minun laillani haluavat merkittävän muistomerkin, eikä niitä surkeita mitäänsanomattomia näköismuistomerkkejä.
Nämä patsas keskustelut ovat oikeastaan aika hupaisia.  Tuntuu, että ne noudattavat aina samaa kaavaa.  Mutta se asia jääköön.  Asiaa voisi ajatella siltä kannalta, että mikä on resurssien haaskausta?  Tässä hankkeessa on takana talkoo porukka ja yksityistä rahaa. Yksityiset ihmiset saavat toki panna rahansa mihin itse haluavat - ainakin laillisiin hankkeisiin. Mutta asia onkin eri jos heidän on tarkoitus julkisille paikoille pystyttää jotain.  Silloin päättäjillä on ja pitääkin olla sanavalta asiaan. Ymmärrän hyvin, etteivät päättäjät halua Lahdesta sellaista kuvaa, että tämä on junttila. Eivät, vaikka se olisikin totta.  Sitten jos hankkeelle tulee  julkista rahaa, niin silloin tilanne on vielä enemmän päättäjien päätettäviä asioita.  Olisi aikamoista rahojen tuhlausta pystyttää surkea näköispatsas - ihan riippumatta siitä onko se yksityistä rahaa vai julkista rahaa. Siellä se mitäänsanomaton patsas nököttäisi vuosia kenenkään noteeraamatta.  Paljon viisaampi investointi olisi tehdä patsas, joka herättää jo nyt muitakin ajatuksia kuin pelkän toteamuksen ja joka herättää vielä vuosienkin päästä ajatuksia ja tunteita.  Ja mikä mielikuva etu kaupungille olisi se jos on patsaita, jotka osoittavat, että tämä kaupunki on henkisesti vireä.
En tiedä kuinka totta on ajatus, että suuri rahvas on taiteellisissa asioissa aina sata vuotta ajastaan jäljessä. Voi olla, että äänekkäät häiriköt antavat vain vääristyneen kuvan rahvaan taiteellisesta mausta. Kun en tiedä, niin en uskalla siihenkään asiaan ottaa kantaa. Tämä maailman yksi muuttumaton sääntö on, että maailma muuttuu väistämättä.  Taide muuttuu. Jopa urheilu muuttuu.  Tuskin jääkiekkovalmentajat itsepintaisesti käyttävät viisikymmentä vuotta vanhoja valmennus menetelmiä.  Eikä kuvanveistäjätkään jaksa niitä näköispatsaita värkätä - ainakaan kunnon taiteilijat.  No tässä liioittelen - onhan niitä kunnon taiteilijoitakin, jotka tekevät näköistä.

perjantai 8. helmikuuta 2019

KESKIAIKA 2

Kalle kävi kylässä ja puhui viisauksia. Yksi viisaus tuli kuin tilauksesta. Hän kertoi, että on kolme tietämyksen tasoa. Taso yksi: Me tiedämme tietävämme. Taso kaksi: Me tiedämme mitä emme tiedä. Taso kolme: Me emme tiedä mitä me emme tiedä.  Tämän viisauden Kalle oli kuullut joltain toiselta viisaalta. Kun hän oli tämän viisauden minulle kertonut, niin heti kuultuani se oli itsestään selvyys. Ennen kuulemista en olisi edes tullut ajatelleeksi moista. Mutta tämä ajatus sopi tähän aikaan erinomaisesti. Minä kun olen sen yhden huilunsoiton opettajan aktivoimana pohdiskellut tietämystä jatkuvasti.  Tarkemmin mietittynä me elämme aikaa, jolloin melkoisella varmuudella kaikki kolme tietämyksen tasoa ovat läsnä. Tosin siihen on vaikea ottaa kantaa, että onko se taso voimassa, että me emme tiedä mitä me emme tiedä. Mutta uskaltaisin melkein lyödä vetoa sen puolesta. Aina ennenkin on nämä kolme tasoa olleet voimassa.
Me ilkumme ja päivittelemme keskiajan ihmisiä siitä, että miten tyhmiä he ovat olleet. Tässä ilkkumisessa on vahva jälkiviisauden maku.  Alitajuisesti me oletamme, että heillä on ollut sama tietämys kuin meillä nyt on.  Mutta jos ollaan tarkkoja, niin silloin on monta asiaa joista he eivät edes tiedä, etteivät tiedä.  Jos vertaamme tämän tietämystaso teorian näkökulmasta sitä aikaa meidän nykyiseen aikaan, niin tulos on aika masentava.  Kun miettii kaikkea sitä huuhaata, niin enemmän meidän pitäisi ilkkua nykyaikaa.  Monet huuhaa jutut perustuvat sellaisiin asioihin joiden me tiedämme olevan perättömiä.  Voisin luetella ison nipun näitä asioita, mutta tilan säästämiseksi mainitsen vain pari kolme.  Homeopatiaa on tutkittu paljon ja todettu sen olevan melkein yhtä tehokas kuin lumelääkityksen.  Iirisdiagnostiikka on tutkimuksessa todettu täydeksi paskaksi. Monet uskovat ilmastonmuutoksen olevan pötyä, vaikka se on tieteellisesti todettu olevan järkyttävän totta.
Sitten se hörhön kirjoitus "vastalääke" sivustoa vastaan oli aika mielenkiintoinen.  Tämän kirjoittajan yksi kummallinen ajatus oli: "lääketieteen opiskelijatko muka osaavat kertoa totuuden?" Hänelle ei tullut edes mielen viereen sellainen ajatus, että tuskin nämä opiskelijat sanoisivat vankkoja mielipiteitä sellaisista asioista joista ei ole mitään näyttöä.  Yliopisto on sellainen maailma, että siellä jos jossain osataan erottaa ne asiat, joista varmuudella tiedetään niistä asioista, joita ei vielä tiedetä. Tässä asiassa huuhaa maailma eroaa täysin tiede maailmasta.
Mutta täytyy tälle hörhölle nostaa hattua, sillä hänen kirjoituksensa oli erittäin hyvää mainosta Vastalääke yhdistykselle. Hänen innoittamana olen nyt tutustunut yhdistyksen sivustoon.

Vaikka ilkuin nykyaikaa siitä, että me olemme typerämpiä kuin keskiajan ihmiset kun uskomme sellaiseen,  minkä meidän pitäisi tietää olevan perätöntä, niin ei ihan oikeasti ajattele näin. Oikeasti ajattelen, että tuskin ihminen on muutamassa sadassa vuodessa muuttunut miksikään. Uskon, että keskiajalla on ollut samalla tavalla ihmisiä, jotka uskovat ihan  mihin tahansa ja sitten on ihmisiä, joilla on terve epäilys kaikkea kohtaan ja sitten ihmisiä siltä väliltä.  Mutta varon visusti paljastamasta kenellekään, että näin ajattelen, sillä on paljon herkullisempaa esittää, että me olemme typerämpiä kuin ihmiset keskiajalla.  Lisäksi nämä huuhaa ihmiset ansaitsevat henkisen rangaistuksen jääräpäisyydestään.  Tämä ilkkuminen on hyvä rangaistus.

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Keskiaika

Tiedämme, että verkossa on paljon paskaa.  Eräs asia  verkossa on viime päivinä putkahtanut esiin usein. Siellä on irvailtu sillä, että vaikka on ilmastonmuutos, niin Amerikoissa on ennätys kovat pakkaset ja Suomessa on valtavat lumikinokset.  Irvailulla on tarkoitus tuoda esiin ajatus, että ilmastonmuutos on pötyä. Näissä irvailuissa on monta omituista piirrettä.  Yksi omituisuus on tämä tapa yrittää vaikuttaa tieteellisesti ajatteleviin ihmisiin. Tieteellisesti ajattelevat eivät muuta kantaansa irvailun tai jankuttamisen takia. Ainoa mikä saa meidät muuttamaan käsityksiämme on tieteellinen tutkimus.  Tätä olen joutunut jankuttamaan ja jankuttamaan kun näiden huuhaa ihmisten kalloihin ei mahdu tämä asia. Nämä huuhaa ihmiset tuntuvat olevan aika varmoja asiastaan. Jos he kerran ovat varmoja, niin miksi he eivät tee asiasta tutkimusta ja julkaise sitä?  Tuollainen tiedon pimittäminen on vastuutonta.  Kun he julkaisevat tiedon, niin enää ei tarvitse valtavia kansainvälisiä kokouksia, jossa mietitään päät savuten miten saadaan hiiltä vähennettyä. Eikä tarvitse tehdä kalliita rajoituksia hiilen käytölle. Tästä kaikesta päästäisiin kun he nyt suostuisivat tekemään sen tutkimuksen. Jos nämä yksilöt ovat vastuuttomia, niin myös fossiilisten polttoaineiden firmat ovat sitä. Miksi ihmeessä nämä firmat maksavat miljoonia ja miljoonia trolleille siitä että he valehtelevat, petkuttavat ja hämäävät ihmisiä? Eikö firmojen kannattaisi maksaa tutkijoille, että he tutkimuksissaan todistaisivat asian?
Mutta jos nämä huuhaa ihmiset eivät ole aivan varmoja väitteistään, niin silloin he ovat vielä moraalittomampia ja vielä vastuuttomampia. Hehän huterien perustein pyrkivät estämään, että jotain tehtäisiin ihmiskunnan pelastamiseksi.  Voiko enää moraalittomampaa olla?
Mainitsin jo siitä, että huuhaa ihmisten menetelmä on väärä, koska irvailulla ei käsityksiä muuteta. Oikeastaan tämä pilkka ja irvailu on ainoa sopiva tapa käsitellä huuhaa ihmisten väitteitä.  Uskomus ihmiset eivät kyllä millään muuta päähänpinttymiään, joten pilkka on tavallaan  vain rangaistus heidän jääräpäisyydestään. Tai jos  ollaan tarkkoja, niin jos jokin saa uskomus ihmisen muuttamaan käsityksensä on pilkka.  Uskomus ihminen muuttaa käsityksensä sitten kun vertaistukiverkko on huvennut niin paljon, että he alkavat olla naurettavia omien käsitystensä takia.  Siksi pilkka voisi olla asia, joka harventaisi vertaistukiverkkoa.
Yksi omituinen asia on tämä irvailun aihe. Nämä uskomus ihmiset irvailevat sillä, että Amerikoissa on ennätys kovat pakkaset.  Erikoista tässä on se, että ilmastotieteilijät ovat jatkuvasti toitottaneet, että ilmastonmuutos aiheuttaa ääri-ilmiöitä.  Nämä siis irvailevat sillä, että ilmastotieteilijät ovat ennustaneet oikein. Mutta he eivät tajua kuinka omituiselta heidän irvailunsa kuulostaa.  Eivätkä he taida tajuta kuinka naurettaviksi he tekevät itsensä tässä asiassa.
Mitään tutkimusta nämä uskomus ihmiset eivät ole tehneet, joten pysyn entisessä kannassani.
Siihen liittyen: Jälleen on rikottu pari lämpö ennätystä.  Australiassa tammikuu oli mittaushistorian lämpimin kuukausi ja samoin siellä rikottiin mittaushistorian lämpöennätys.  Jos olisin ilkeä, niin sanoisin, että tämä on australialaisille oikein, koska heidän käsityksensä ilmastonmuutoksesta on uskomuksia, eikä tietoa.

torstai 31. tammikuuta 2019

RASVASOTA

Jossain koulussa on noustu rasvakapinaan.  Valtakunnallinen opetus tavoite on totutella lapset terveelliseen elämään.  Yksi tavoite on totutella nuoria käyttämään sellaisia rasvoja, että he eivät kuolisi nelikymppisinä sydäninfarktiin.  Toisaalta: Me kuollaan kaikki.  Siis on ihan sama kuolemmeko me kaksikymppisinä vai satavuotiaina ja kuolemmeko me kaikki kerralla vai yksitellen. Palaan tähän rasva asiaan.  Siinä on jotain mitä minä en voi mitenkään ymmärtää.  Itse olen aina pyrkinyt välttämään sellaisia asioita, joista olisi vaaraa omille lapsilleni. Onko niin, että nykyiset vanhemmat vihaavat lapsiaan niin paljon, että tieten tahtoen asettavat vaaraan omat lapsensa?  Sillä vanhemmista tämä jupakka on saanut alkunsa. Pelkään, että  kysymys omien lasten vaaralle alttiiksi asettamisesta on retorinen,  sillä sama asia toistuu siinä kun jättävät omat lapsensa rokottamatta.  Joku on väittänyt, että tässä rasva kiistassa olisi kysymys siitä, että vanhemmat pelkäävät sitä, että terveellisissä rasvoissa olisi lisäaineita.  Juttu on niin, että meidän on syötävä, jotta me pysyisimme hengissä. Kun me syömme, niin aina ruuan mukana tulee jotain meille haitallista. Tälle me emme voi mitään.  Jos me haluamme elää pitkään ja mahdollisimman kauan suhteellisen terveinä, niin meidän pitää yrittää välttää sellaisia ravintoaineita, jotka eniten lyhentävät elinikää ja todennäköisimmin aiheuttavat lyhentyneeseen elinikään terveys ongelmia. Tietenkin pitää myös noudattaa järkevää lautasmallia.  Jos tämä valinta juttu väännetään rautalangasta, niin se onnistuu parhaiten kun otan siitä esimerkki tapauksen. Kuvitellaan, että Virtanen ajattelee margariinien sisältävän lisäaineita ja hän syö kovia rasvoja. Hän kuolee viisikymmpisenä sydäninfarktiin ja 25 prosenttia eliniästään kärsii sepelvaltimotaudin vaivoista. Jos sama Virtanen ajatteleekin niin, että on viisasta olla välittämättä lisäaineista ja syödä terveellisiä rasvoja, niin hän elää satavuotiaaksi ja kärsii viisi prosenttia eliniästään sepelvaltimotaudista.  Siis vaikka hän saa niitä lisäaineita, niin hänen elinikänsä on pidempi ja terveempi. Näin tämä juttu vain toimii. Tämä esimerkki on sinänsä typerä, sillä ei kai kukaan vanhempi olisi niin ääliö, että ei tätä asiaa ymmärtäisi.
Mutta jos nämä vanhemmat eivät ole ääliöitä, niin mistä sitten on kysymys?  Kun toisissa asioissa vanhemmat taas ovat aivan hysteerisen tarkkoja lastensa terveys asioissa.  Tätä asiaa jouduin miettimään melkoisesti. Jatkuvasti päässäni pyöri kysymys: Miksi vanhemmat eivät piittaa lastensa terveydestä? Enkä minä oikein keksinyt yhtä hyvää selitystä. Sitä enemmän arvauksia. Joistakin arvauksista  uskalsi sanoa, että saattaa se näinkin olla tai sitten ei.  Yksi tämmöinen arvaus on se, että nykyään tuntuu kasvavan sellainen henki, että ihmisiä ärsyttää tieto.  Kun joku tietää jostakin asiasta ja itse on täysin tyhmä ja tietämätön, niin kyllähän se ärsyttää.  He luulevat tämän tyypin olevan ylimielinen. Tämä luulo johtuu pelkästään kuulijan omasta alemmuuden tunteesta, jota hän tuntee kun vaistoaa, että kuinka paljon enemmän tuo toinen tietää tästä asiasta.  Eikä hän ymmärrä, että tietävä ihminen oikeasti on tavattoman nöyrä - ihminen, joka on heti valmis muuttamaan omaa tietoaan kun joku pätevästi todistaa, että tämä käsitys on väärä. On odotettavissa, että tämä asenne tulee laajenemaan muuallekin kuin ravintoon ja rokotuksiin. Viranomaiset kertovat, että viina ja tupakka ovat myös epäterveellisiä -  erityisesti hyvin nuorille.  Tästä syystä vanhemmat alkavat patistella alaikäisiä lapsiaan tupakoimaan ja juomaan viinaa. Seuraava vaihe on sitten yllyttää huumeiden käyttöön.

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

ENKELEITÅ 2

Enkelit askarruttavat minua yhä. Tai oikeastaan se yksi lause siinä lehdessä. Myönsin jo, että tieteestä puuttuu laupeus ja tunne. Niin kuin vasaralta myös. Uskomus jutuissa taas on tunnetta - oikeastaan siinä ei mitään muuta olekaan. Haluaisin jatkaa siitä ajatuksesta, että mitä seuraa kun työkalun käyttäjä tunteilee. Tiedehän on työkalu. Otan ajatusleikin vasaran käyttäjästä. Kuvitellaan kirvesmies, joka joutuu suuren lempeyden valtaan aina kun hän käyttää vasaraa. Tästä seuraa, että yhden naulan kiinni saamiseen menee tavattomasti aikaa kun kirvesmies naulaa tavattoman lempeästi. Vaikka aikaa kuluu valtavasti, niin onhan se kirvesmiehelle onnellista aikaa. Kirvesmiehen palkan maksajalle se ei ole niin onnellista.  Sitten otetaan toinen ääripää: Kirvesmies joka joutuu valtavan vihan ja raivon valtaan aina kun hänen pitää käyttää vasaraa. Tämä henkinen tila on erittäin kuluttavaa ja siihen menee yhtä kauan aikaa kun lempeän tunteen kirvesmiehellä, koska raivon vallassa isketyt naulat vääntyilevät ja katkeilevat.  Tunteet ovat meille tärkeitä. Jos ne eivät olisi, niin evoluutio olisi karsinut ne meistä pois. Tunteet ovat monissa tilanteissa verraton apuvälinen tärkeitten päätösten teossa. Varmaan tieteessäkin sattuu usein, että tunne auttaa meitä tekemään oikeita ratkaisuja.
Mutta jos ne saavat vääränlaisen vallan, niin silloin niistä tieteessä on vain haittaa. Otan jälleen ajatusleikin. Sääennustaja on sopinut uhkean neitosen kanssa treffit Mäntyharjun uimarannalle.  Olisi treffien jatkolle hyvä, jos sää olisi suotuisa. Niinpä sääennustaja muuttaa vähän ilmanpainetta, tuulen suuntaa ja kovuutta ja lämpötiloja ja poistaa suuren määrän pilviä. Näillä uusilla arvoilla hän saa aikaan sääennusteen, jonka mukaan on lämmintä ja tuuli lempeästi hyväilee neitosen poskea.
Tässä ei ole mitään järkeä. Sääennustaja ei moiseen ryhdy, koska hän tietää, että lukujen väärentäminen ei muuta todellisuutta. Tässä suhteessa huuhaa ihmiset ovat täysin päinvastaisia.
Hyvä tieteen tekijä ei anna tunteiden vaikuttaa mittauksiin. Oikeastaan hyvällä tieteen tekijällä on diagnoosi.  Oiva esimerkki on Tyko Brahe.  Hän oli vakuuttunut, että maa on kaiken keskus. Sitä todistaakseen hän teki hyvin tarkkoja ja perusteellisia mittauksia. Vähän surullista oli se, että hänen erittäin tarkat mittaukset todistivat, että maa ja muut planeetat kiersivät aurinkoa. Vaikka Tyko halusi, että maailma olisi sellainen, että kaikki kiertää maata, niin hän ei suinkaan olisi voinut mennä väärentämään omia mittauksiaan.  Tämä tosin on populistista jaaritusta, sillä Tyko kuoli ennen kuin hänen mittauksensa käytettiin matemaattiseen mallintamiseen ja hän ei kerennyt nähdä, miten ne todistivat sitä, mitä hän ei olisi halunnut niiden todistavan.

torstai 24. tammikuuta 2019

ENKELI HOITOJA

Radiosta kuuntelin ohjelmaa, jossa joku tyyppi kertoili kirjoittavansa plokeja lääketieteellisistä asioista. Plokissa käytiin myös keskustelua näistä kirjoituksista ja hän itse myös osallistui niihin. Hänellä oli ylevä motiivi oikean tiedon levittämiseen. Ihailen hänen pyrkimyksiään ja toisaalta puistelen päätäni. Itse en moiseen kyllä kykenisi. En tietenkään kykenisi lääketieteelliseen keskusteluun kun en ole lääketieteestä saanut koulutusta, mutta tarkoitin, että jos ymmärtäisin jostain asiasta, niin en kykenisi siitä käymään keskustelua. Se johtuu lyhytpinnaisuudestani.  Kun mietin, että miten Saku Timonen joutuu kerta toisensa jälkeen jankuttamaan joistain asioista. Hän jankuttaa, että jos tekee töitä, siitä pitäisi maksaa palkkaa ja ettei maahanmuuttaja saa sen suurempaa sosiaaliavustusta kuin muutkaan. Ja mitä hän saavuttaa tällä jankutuksellaan? Ei mitään. Ne, jotka haluavat päinvastaista uskoa, uskovat päinvastaista.
Tämä tyyppi kertoi, että onhan se aika työlästä käydä sitä keskustelua, mutta siinä hommassa hänelle selviää kuinka pässinpäisiä käsityksiä ihmisillä voi asioista olla. Tosin hän käytti tästä paljon lievempää sanamuotoa.
Luin ESSästä huilunsoiton opettajasta, joka käyttää enkeleitä itsensä hoitamiseen ja ties mihinkä. Enkelihoitoihin en osaa ottaa kantaa kun en pysty todistamaan, ettei enkeleitä ole olemassa  - kuten en pysty todistamaan, ettei tonttuja ole olemassa. Koska en pysty todistamaan, niin en tästä asiasta sen enempää kirjoita. Mutta eräs lause tältä opettajalta herätti samanlaisia ajatuksia kuin plokia kirjoittavalle tyypille. Lause kuului sanatarkasti näin:
"Kylmä tiede on usein mustavalkoista, siitä puuttuvat lempeys, salliminen ja joustavuus, ja se on ehdoton, absoluuttinen totuus".
Kun tätä lausetta mietin, niin ensinnäkin minä en ymmärrä mitä mustavalkoinen tässä yhteydessä tarkoittaa? Absoluuttinen totuus taas ei alkuunkaan pidä paikkaansa.  Vain matematiikassa absoluuttinen totuus joskus pitää paikkansa. Se,  että jos kahteen lisätään kolme saadaan yhteensä viisi. Muissa tieteissä taas tilanne muuttuu jatkuvasti, joka tekee tieteen tekijän nöyräksi, koska absoluuttista totuutta ei ole. Esimerkiksi on teoria, että  ilmastonmuutoksessa on ihmisen aiheuttamaa. Tämä on 95 prosentin todennäköisyydellä totta. Näin suuri prosentti tarkoittaa, että väitteelle on vahva näyttö, mutta silti se ei ole täysi 100 prosenttia.  Ajatus, että tieteestä puuttuu lempeys ja salliminen pitää täysin paikkansa. Mutta väite on täysin järjetön. Kari Enqvist kiteytti hyvin sen ajatuksen, että mitä tiede on. Hän kirjoitti, että tiede on työkalu.  Onko kukaan syyttänyt vasaraa siitä, että siltä puuttuu lempeys?  Voihan olla, että löytyy sellainenkin huuhaa liike, joka väittää, että kirves on julma, värttinä on suvaitsevainen ja lapio on kärsivällinen.  Mistä näitä tietää?
Joustavuus taas on hiukan kyseenalainen väite. Jos nyt vähän sotken asioita, niin laajennan ajatusta niin, että miten tiedettä käytetään. Tiedettä voidaan käyttää julmasti tai rakentavasti. Aivan kuten vasaralla voi tappaa ihmisen tai rakentaa kodittomille asunnon. Jos tältä kannalta katsotaan, niin kyllä tiedettä voi käyttää joustavasti ja käytetäänkin. Mutta kieltämättä sen käyttö joustavuuden suhteen ei ole lähelläkään sitä joustavuutta kuin uskomus jutuilla. Magneetttimediasta luin aikoinaan miten ruokasoodalla voi parantaa syövän, diapeetteksen ja joukon muita sairauksia, joiden kanssa koululääketiede on todellisissa vaikeuksissa. Onhan tämä melkoista joustavuutta. Samoin on tämän lempeyden ja sallimisen kanssa - uskomus hoidoissa nämä asiat ovat aivan omaa luokkaansa. Kun lääkäri sanoo potilaalleen:
- Etkö sinä saatanan mulkku ymmärrä, että jos et lopeta tupakanpolttoa, niin seuraavalla kerralla sinulla ei olekaan keuhkoputken tulehdus vaan keuhkosyöpä, johon kuolet.
Niin vastaavassa tilanteessa uskomus hoitaja sanoo:
- Sinun keuhkoputken tulehdus paranee kun otat teelusikallisen ruokasoodaa päivässä kahden viikon ajan. Jos jatkat kuuria, niin voit elää entiseen tapaan ja tämä lääke estää syövän tulemisen.
Kieltämättä jälkimmäinen on paljon lempeämpi tapa hoitaa ihmistä kuin se lääkärin tapa.

maanantai 21. tammikuuta 2019

MAAHANMUUTTO VÄHENTÄÄ RAISKAUKSIA

Mikä olisi keino vähentää raiskauksia Suomessa? No maahanmuuton lisääminen tietenkin. Perustelen tämän väitteeni myöhemmin.
Sitä ennen tästä Oulun tapauksesta.
Siitä on vauhkottu aivan järjettömän paljon. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että sosiaalinen media on vauhkoamista täynnä, mutta jotenkin odottaisi valtamedian osaavan käyttäytyä vastuullisemmin. Median tehtävä oli kertoa meille se, että millaisessa maailmassa me elämme. Jotta tämä toimisi oikein, niin se pitäisi osata asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Tässä asiassa valtamedia on hoitanut homman erittäin huonosti. Eikä tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, vaan tämä on sellainen asia jossa se ei osaa alkuunkaan hoitaa omaa tehtäväänsä. Pieni lohdutus on se, että valemedia on tässä asiassa vielä surkeampi. Jos tämä nyt on lohdutus ollenkaan.
Ihmettelen semmoista asiaa, että toimittajat, jotka ovat saaneet toimittajan koulutuksen ja heidän kuvittelisi osaavan nähdä tapauksissa pieniä vihjeitä. Kuvittelisi heidän salapoliisin tapaan ymmärtää, että tämä asia ei oikein ole uskottava. Otan esimerkiksi sen, että he kirjoittivat ilman mitään kritiikkiä käyttäen rikoksesta raiskaus. Eivätkä he nähneet mitään omituista siinä, että sama tyttö raiskattiin uudestaan ja uudestaan eri paikoissa ja eri kertoina.  Jopa minä, joka en ole saanut toimittajan koulutusta ymmärsin, että tämä väite raiskauksesta ei kuulosta uskottavalta.
Nämä tämmöiset tapaukset noudattavat samaa kaavaa: Ensin sekopäät täyttävät kaiken median valtavalla vihalla ja siihen lähes kaikki toimittajat haksahtavat mukaan. Sitten kun aikaa on kulunut tolkun ihmisiä alkaa esittää vähän monipuolisempia näkökulmia asiaan.  Tämmöinen tolkun ihminen oli Niina Huuhtanen, joka kirjoitti iltasanomissa asiasta. Hän ihmetteli jutussaan, että missä olivat nämä vihaiset ihmiset silloin kun aikaisemmin  tapahtui lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä? Tätä ajatusta minä en sen enempää käsittele, koska Huutanen tekee sen paljon paremmin. Siihen artikkeliin kannattaa tutustua.  Yksi omituinen juttu oli sekä Huutasen artikkelissa, että Saku Timosen plokissa. Se oli se, että molemmat kirjoittivat, että he eivät puolustele tehtyä rikosta. Miksi ihmeessä tämmöistä pitää kirjoittaa? No kun tarkemmin ajattelen, niin onhan se välttämätöntä. Nämä vauhkoajat kun ovat hyvin hanakoita ymmärtämään tahallaan väärin. Mutta luulen, että vaikka kumpikin painotti, että heidän mielestään rikoksesta pitää seurata rangaistus, niin silti nämä vauhkoajat tulevat väittämään, että molemmat haluavat, ettei syyllisiä rangaista. Siksi minä en tässä kirjoituksessa vaivaudu edes tuomaan sitä esille, että minäkin kannatan, että rikollisia rangaistaan.
Ajattelin lähestyä tätä asiaa johdonmukaisuuden ajattelun kautta. Mietin sitä, että tietenkin on hyvä, että rikoksesta nousee kohu. Jos kerran näin on, niin silloin pitäisi muistakin rikoksista nousta kohu. Miksi ei nouse, vaikka Suomessa tehdään pahempia rikoksia? Kohun pitäisi noudattaa sääntöä, että mitä pahempi rikos, sitä suurempi kohu. Rikoksen vakavuus voidaan mitata sillä, että kuinka ankaran rangaistuksen siitä rikoksesta tullaan langettamaan. Tämä on hyvin perusteltu ajatus. Tietenkin voidaan myös ottaa toinen näkökulma. Voidaan ajatella, että kohun määrän mittari on kansan oikeustaju. Se on vähän vaikeampi mitata ja se voi johtaa kummallisuuksiin. Voisi käydä niin, että koiran kakka on kansan oikeustajun kannalta vakavampi rikos kuin murha. Mutta jos nyt ajatusleikissä hyväksytään kansan oikeustaju mittariksi - kaikesta huolimatta, niin tässä ajatusleikissä lasten seksuaalinen hyväksikäyttö voisi olla vakavin kuviteltavissa oleva rikos.  Jos näin on, niin silloin myös muut seksuaaliset hyväksikäytöt pitäisi aiheuttaa yhtä suuren kohun. Otetaan vertailuksi se Lestadiolaisten keskuudessa ollut lasten hyväksikäyttö. Se oli tuhat kertaa vakavampi tapaus, koska oli useampi uhri, hyväksikäyttö oli jatkunut vuosia ja koska sitä yritettiin salata. Silloin olisi pitänyt kohun olla tuhatkertainen. Mutta paskan marjat! Se ohitettiin olan kohautuksella: Tyttölapset nyt joutuvat joskus tämmöisiin.   Samaa johdonmukaista ajattelua jos sovellamme syyllisyyteen. Oikeuskäsityksen mukaan vain syyllistä rangaistaan. En edes vaivaudu vakuuttelemaan, että minä kannatan tätä periaatetta. Mutta on toinenkin näkemys, joka perustuu raamattuun. Raamatussa Jumala rankaisi koko Israelin kansaa kun joku oli tehnyt jotain syntiä. Aika moni ajattelee nykyäänkin näin. Sen periaatteen perusteella heidän olisi pitänyt vaatia, että lestadiolaiset karkotetaan Suomesta, heidän olisi pitänyt mennä uhkailemaan rauhallista perheiltaa viettäviä lestadiolaisia ja ammuskelemaan heidän ovensa läpi. Olen valmis miettimään näitä ajatuksia uudestaan heti kun joku löytää niistä epäjohdonmukaisuuden. Loogisuus on siitä hyvä, että virheellinen ajatus on korjattavissa.
Mutta sitten se lupaamani perustelu miksi maahanmuutto vähentää lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä.
Perustelut tulevat tilastollisista tosiasioista. Vuonna 2011 hyväksikäyttö tapauksia Suomessa oli 1700. Vuonna 2015 tuli paljon maahanmuuttajia ja sen ansiosta vuoteen 2018 mennessä hyväksikäyttö tapausten määrä oli pudonnut 1400 tapaukseen.
Minä kun pyrin populistiksi, niin minun on opeteltava yhdistelemään toisiinsa liittymättömiä asioita ja vakavalla naamalla pystyttävä väittämää, että tästä tämä asia johtuu.  Mutta nyt minun pitää visusti varoa paljastamasta yhdellekään kuolevaiselle, etten itsekään usko tuohon tilastolliseen väittämääni, vaan uskon, että maahanmuutolla ei ole ollut mitään vaikutusta hyväksikäyttöjen vähenemiseen.